Nykyajan tavat?

se on se omanapainen suhtautuminen elämään ja lähimmäisiin...

mutta valitettavasti melko tavallista. Nykyään tuntuu olevan vallalla minäminäminä ja minunkivaa-kulttuuri, muista viis.

ei osata enää kunnioittaa muita saati välitää...minä minä-asenne!

Pronssiottelun ajankohta on ollut tiedossa jo kuukausien ajan, ja lajista kiinnostunut haluaa seurata ottelun siitä riippumatta, mitkä joukkueet siinä pelaavat.



Itse en milloinkaan mene minnekään MM-kisojen aikana, ellei jollakulla ole jotain todellista hätää tms. Ystäväni ja tuttavani tietävät, ettei minua ole tämänkaltaisten turnausten aikana olemassa. Näin on ollut jo kymmenien vuosien ajan.

selitpä se sille joka ei tajua miksi lätkäpeli ei saisi olla tärkeämpi. t.Maiju

Kamalaa tämä nykyaika! Ennen vanhaan oli ihan toista.

eniten mua risoo se että kysellään että "saisko tulla aikaisemmin tai vai ensi viikolla"...ikään kuin pitäisi olla järjestämässä kaikille omat juhlat. Sitten suututaan ja loukkaannutaan kun ilmoitan että kiitos mutta juhlat juhlitaan silloin kun on kutsuttu. Tänne ei ole mikään pakko tulla ja totta kai jokainen saa katsoa sen pronssipelin jos haluaa!



t.ap

paremmin käytöstavat ja sopivaisuussäännöt. Silloin myös välitettiin lähimmäisestä enemmän toisin kuin nykyään. Nykyään vallitsee yököttävän itsekeskeinen elämäntapa!

mutta olen itsekin kokenut vastaavaa kun oma isäni, 60v pappa perui tulonsa lapseni synttäreille kun piti vene kääntää naisystävän kanssa :D:D:D Että kyllä ne vanhatkin osaa!

kyseessä 32-vuotias parisuhteessa elävä nainen...ei siis mikään ihan nuori kuitenkaan enää :D t.ap

nykyään. Kuten tuo yksi hyvin asian ilmaisi niin "minä ja mun kiva"menee kaiken muun edelle ja se antaa oikeuden käyttäytyä vaikka miten moukkamaisesti. Samat ihmiset ovat kyllä heti ottamassa nokkiinsa jos saavat maistaa omaa lääkettään eli joku muu tekee heille samanlaiset oharit! MINÄ MINÄ JA VIELÄ KERRAN MINÄ!



t.kokemusta on

Silloin myös välitettiin lähimmäisestä enemmän toisin kuin nykyään. Nykyään vallitsee yököttävän itsekeskeinen elämäntapa!

muutama kymmenen vuotta sitten ei todellakaan oltais käyttäydy näin!

läheisten arvostaminen on kokenut inflaation. Kaiken maailman kissanristiäiset ja omat kivat menee edelle :( millaista mahtaa olla tällaisten ihmisten elämä sitten vanhuksena kun ovatkin yhtäkkiä ihan yksin? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Hyvänä esimerkkinä tästä minun isäni joka teki jatkuvasti mun lapsille ohareita milloin minkäkin syyn takia. Yleisimpiä syitä perua synttäreille tulo oli mm naisystävän koiran hoitaminen ja naisystävän lapsen luona käyminen (kun on sentään kutsuttu).



Nykyään emme ole juuri missään tekemisissä eivätkä ole mun lapset papan perään kyselleet. Isäni tunnen ja tiedän että kun hän vanhainkodissa maatuu niin valittaa siellä hoitajille miten kiittämättömiä ovat lapset ja lapsenlapset kun eivät vanhaa vaaria käy visiteeraamassa :D

se kertoo jo siitä mettei moista ihmistä tarvitse jatkossa kutsua. Todella moukkamaista perua moisen syyn takia. Sairaus tai vastaava on hyväksyttävä syy!

paremmin käytöstavat ja sopivaisuussäännöt. Silloin myös välitettiin lähimmäisestä enemmän toisin kuin nykyään. Nykyään vallitsee yököttävän itsekeskeinen elämäntapa!

Asun etelä-Euroopassa, jossa näin ei (ainakaan vielä) käyttäydytä. Lapset kasvatetaan eri tavalla kuin Suomessa. Uskoisin, että tällä on tekemistä asian kanssa.

Lapset saavat Suomessa hyvän ja lapsilähtöisen kasvatuksen, mutta meneekö se joskus liiaksi yli, kun lapselta ei vaadita mitään ja häntä voidaan syöttääkin perässä kävellen. Ei:tä ei uskalleta sanoa ettei tule konfliktia ja lapselle paha mieli. Näin siis olen nähnyt muutamassa Suomalaisessa tuttavaperheessä tapahtuvan.

Ne jotkut ihmiset, jotka lapsiaan näin kasvattavat ja joiden lasta pidetään perheen keskuksena/päänä, saavat aikaan sen se kasvava ihminen luulee olevansa maailman napa kasvaessaan eikä mitään "epämieluista" ei koskaan tarvitse tehdä = tavat.

Tämmönen vaan tuli mieleeni.

Tuostahan se johtuu. Lapsille ja siis nykyajan nuorile tai monelle vanhemmallekaan ei ole opetettu lähimmäisen tärkeyttä, vain oman itsensä erinomaisuutta.

Tiedän tapauksen, jossa mies jätti vastasynnyttäneen vaimonsa yksin sairaalaan ja lähti kotiin katsomaan jotakin lätkää, tai oisko ollut formuloita... Oli vissiin tärkeämpää kuin juuri syntynyt lapsi.

Arvaanko oikein, että ap:n tapauksessa lapseton 32-vuotias nainen on kutsuttu ap:n Nico-Petterin elintärkeille kolmevuotissynttäreille? Ikävä rikkoa illuusionne, mutta muille ihmisille nuo juhlat eivät nyt tai 50 vuotta sitten ole olleet kovin odotettuja tapauksia. Tai oikeastaan olisi ollut naurettavaa järjestää syntymäpäiväjuhlia ennen kuin 50 vuotta on tullut täyteen.

Vieraita pidetään pöyristyttävän itsekkäinä, jos eivät juoksujalkaa osallistu kaikkiin kissanristiäisiin. Kutsutaan ihmisiä, jotka eivät ole oikeasti läheisiä, vaaditaan rahaa tai muita huomattavia lahjoja, kerjätään ehkä osallistumismaksua.



Sitten itketään, kun nämä vieraat ihmiset ovat haluttomia osallistumaan tai kehtaavat odottaa jonkinlaista viihtymistä, kun kiertävät eri kekkereissä.