Onko lapsella huono itsetunto jos haluaa meikata?
Kommentit (9)
Murkkuikään kuuluu kaikilla tietty epävarmuus siitä, kuka minä olen, ja oman paikan hakemista ryhmästä, mutta ei meikkaus minusta mikään hälyyttävä signaali ole sen enempää kuin suihkussa käyminen tai hiusten harjaaminenkaan. Me kaikki muokkaamme ulkoista olemustamme jonkin verran ympäristöämme miellyttääksemme.
minusta on outoa jos alle 13v saa meikata. kyllä vanhemmat päättävät asian mutta hälyyttävää se on jos joku ala-asteikäinen tulee vastaan täydessä tälligissä ja kertoo aikapaljon kodista
minusta on outoa jos alle 13v saa meikata. kyllä vanhemmat päättävät asian mutta hälyyttävää se on jos joku ala-asteikäinen tulee vastaan täydessä tälligissä ja kertoo aikapaljon kodista
Minä oli ala-asteella, juuri alle 13 v, kun aloitin meikkaamaan, ja alkuun meikkasin ehkä turhankin voimakkaasti. Mitä se kertoo vanhemmistani?
vanhemmat, toisin kuin monilla kavereillani, jotka saivat esim iltaisin olla kaupungilla tosi myöhään.
Kun kerroin äidilleni, että haluan alkaa meikata, äitini varasi minulle ajan kosmetologilta, joka opetti minulle meikkaamista ja kertoi hygieniasta jne.
Elin tosi suojatun ja helpon lapsuuden, enkä näe edelleenkään mitään pahaa siinä, että murkku kokeilee myös meikkaamista.
minusta ei. minusta lapsi voi haluta leikkiä meikeillä ja se on ihan ok, mutta jos lapsi haluaa meikata tarhaan, pitää vanhemman kyetä sanomaan että se asia kuuluu aikuisuuteen. lapsen iho on ohut ja herkkä kemikaaleille, meikeissä jopa lumenen on paljon metalleja, ja herkistäviä kemikaaleja joita ei ole tarkoitettu ihmisiholle, pienellä lapsella ne pääsevät ohuen ihon läpi helpommin. viesti myös lapselle on että olet hyvä omana itsenäsi. teini-ikä on asia erikseen, jokainen vanhempi päättää itse mikä on sopivaa hänen mielestään esiteinille jne.
Ei monellakaan meistä niin hyvä itsetunto ole, etteikö ulkonäöllä tai yleisemmällä ulkoisella olemuksellamme olisi -mitään- merkitystä. Esim. minä en vie edes roskia ulos jos hampaita ei ole harjattu, tukkaa pesemätön/ ei piilotettu lakin alle, hiki haisee ja/tai silmänalusia meikattu normaalin näköiseksi (allergiset reaktiot ja atopia jättäneet jälkensä niin, että näytän meikittä narkkarilta/halloween-zombilta). Uskallan väittää, että jokaisella aikuisella on jokin tällainen taso minkä alle ei julkisesti haluta näyttäytyä. Miksei siis jossain määrin lapsilla, ja aivan varmasti (esi)murkkuikäisillä teineillä.
Huonosta itsetunnosta voi olla kyse, jos lapsi/teini (tai vaikka ihan aikuinenkin) pyrkii meikkaamaan itsensä vallan tunnistamattomaksi (ilman että kyseessä on jokin tiettyyn tyyliin liittyvä juju), siis piilottamaan aivan normaaleja, kauniina tai tavallisena pidettyjä piirteitään. Silloin luulisi lapsen oireilevan muillakin tavoin, esim. laihduttamalla, päihteillä, masennuksella tms.
ilma meikkiä tms missä tilanteessa vaan, se ei ole kamalaa. vaikka yleensä haluaisikin itseään ehostaa ei se naturelli-lookkikaan voi olla vieras. aikuinen voi näyttää mallia lapselleen. aikuisena jokainen tehköön miten parhaakseen näkee, onhan se toisille jo arkea leikata itselleen muovista tissit ym. toisille ei
Lapset tykkäävät kokeilla ja tehdä asioita, joita aikuiset ja varsinkin isommat "lapset" tekevät. Ei se meikkaaminen sen kummempaa ole kuin muu leikki.