Ekaluokkalainen on koko ajan pahalla tuulella

Kannattaa jutella openkin kanssa miten koulussa menee. Onko muuten muutoksia elämässä?

Toisaalta, rankka eka vuosi takana ja kesäloma varmasti on paikallaan.

tai yksityiselle puolelle vaikka lastenpsykiatriin. Todellakin on jo viimeinen hetki.

Lapsi on koulussa kuin eri ihminen, kotona ja varsinkin vanhempien läsnäollessa taasen aivan mahdoton. Ei tottele juurikaan mitään, AIVAN joka asiassa esittää vastalauseen jne. Kavereita on, kiusaamista ei ole (ainakaan tietääkseni). Lapsi on toisaalta aina ollut pahantuulinen, ei vain ekaluokkalaisena, vaan alkoi jo oikeastaan eskarilaisena.

Onko väsy, syökö tarpeeksi - myös välipalat? Pelaako paljon? Onko pikkusisaruksia, joille mustasukkainen? Saako äidin huomiota? Kokeile viikonloppu antaa eksta huomiota, huolehdi syömiset ja hyvät yöunet. Ellei auta, soita maanantaina kouluterkalle. Ohi se menee!

tai yksityiselle puolelle vaikka lastenpsykiatriin. Todellakin on jo viimeinen hetki.

siis, ihan konkreettisesti? Lääkkeitä en haluaisi alkaa lapselle syöttämään, mutta ei kai niitä heti määrättäisikään? Pelkään myöskin että lapsi alkaa pitää itseään jotenkin hulluna, kun käy psykiatrilla, tai identifioituvan mielenterveyspotilaaksi jo seitsemänvuotiaana.

Onko väsy, syökö tarpeeksi - myös välipalat? Pelaako paljon? Onko pikkusisaruksia, joille mustasukkainen? Saako äidin huomiota? Kokeile viikonloppu antaa eksta huomiota, huolehdi syömiset ja hyvät yöunet. Ellei auta, soita maanantaina kouluterkalle. Ohi se menee!

että kyllä se menee ohi, kun kasvaa ja viisastuu. Mutta menee vain entistä hurjemmaksi :( On saanut kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa, ja silloin on aivan eri ihminen, jonka kanssa voi jopa rauhallisesti keskustella miksi hän käyttäytyy usein niin huonosti, mutta kaikki unohtuu taas pian.

Ja nää helvetin siitepölyallergiat ja kovat lääkitykset siihen vielä joka neljännellä ni kuka sitä jaksaa?

loppu ja lapsi on aina ollut "pahantuulinen", kannattaa asialle tehdä jotain nyt.



Muun perheen väsyminen entisestään ei auta lasta eikä helpota tilannetta.



On todella positiivista että koulussa lapsi on "tavallinen" ja että hänellä on kavereita. Esim. aspergerlapsella ei todennäköisesti olisi näin.



Voisitko varata ajan lastenlääkärille tms? Jostain päästä on asiaa alettava purkamaan, lääkäri voisi olla hyvä arvioimaan kannattaako tilannetta lähestyä lääketieteen kannalta (pitääkö sulkea pois vaikkapa masennuksen tai pelkotilojen mahdollisuus) vai onko enemmän tarvetta johonkin muuhun apumuotoon.



Tilanne laukeaa varmasti kun vaan haette ja saatte oikeanlaista tukea. Voimia!

Lapselle voi kertoa että häntä halutaan auttaa kun selkeästi häntä joku harmittaa.

Pikkusisaruksiaan ei kyllä ohimennen muksi.



Harrastukset haluais lopettaa kaikki.

Ei enää kuulöemma kiinnosta.

että kysymyksessä masennus tmv. Kaikki tuntemani ekaluokkalaiset vanhempiensa mukaan käyttäytyvät noin. Jos oma jaksaminen on tiukilla, kannattaa toki hakea siihen apua ajoissa.



Pian on kesäloma. Lapsi on ison muutoksen kohdannut, koulussa pitää olla jo iso ja huolehtia monista asioista. Kotona haluaa paljon huomiota ja olla vielä pieni.



Soita perheneuvolaan.

Lapsi on koulussa kuin eri ihminen, kotona ja varsinkin vanhempien läsnäollessa taasen aivan mahdoton. Ei tottele juurikaan mitään, AIVAN joka asiassa esittää vastalauseen jne. Kavereita on, kiusaamista ei ole (ainakaan tietääkseni). Lapsi on toisaalta aina ollut pahantuulinen, ei vain ekaluokkalaisena, vaan alkoi jo oikeastaan eskarilaisena.

Noniin, luepas tuo ensimmäinen kirjoittamasi lause. Tuo kertoo jo ehkä jotain? Hän ei ehkä saa tarpeeksi huomiota ja aikuisen syliä/kainalossa olemista kotona? Siis kiireetöntä laatuaikaa. Onko lapsella tilaa oikeasti kertoa jos jokin asia painaa jne??

Eli katso, että nukkuu tarpeeksi. Meillä olo ja elo parantui, kun pidimme huolen, että ekaluokkalaisemme sai riittävän min 10h yöunet (sai melatoniinin avuksi) ja söi tarpeeksi. Lisäksi kontrolloimme wc käyntejä jotka syömisen lisäksi, tuppaavat häneltä "unohtumaan". Perustarpeet, niistä se lähtee vielä näillä meidän ekaluokkalaisilla... Tämän jälkeen kannattaa kysellä opelta tarkemmin kaveriaisioista jne.