Vuokralla asumisesta

1) Aina ei saa sellaista asuntoa ostettua minkä haluaisi, vaan asuu siksi vuokralla

2) Elämäntilanne on sellainen, että ei halua sitoutua johonkin tiettyyn asuntoon

3) Töiden takia liikkuu paljon, siksi ei kannata sitoutua yhteen asuntoon



Miksi rinnastat omakotiasumisen ja omistusasumisen? Maaseudulla omistusasuminen on tavallisempaa, koska asuntojen hinnat ovat niin halpoja ja ei ole edes tarjolla hyviä vuokra-asuntoja. Omakotiasuminen ei ole mitenkään hienoa, vaan se että jollain on varaa omistaa asunto vaikka sitten sieltä Katajannokalta. Omakotitaloja ja mökkejä nyt saa maaseudulta lähes ilmaiseksi.

Asumme 75 neliön kolmiossa, nelihenkinen perhe ja viides tulossa. Tämän asunnon myyntihinta olisi noin 320 000 euroa. Ostettaisiinko omaksi? Ei toivoakaan. Asutaan vuokralla, maksetaan 900 euroa. Jos maksaisimme samalla summalla omaa asuntoa, asuisimme noin 50 neliön kopperossa. Siitä voit ihan itse laskea, että onko täällä edes MAHDOLLISTA ostaa omaa asuntoa.



Kyllä, olemme muuttamassa muualle.

1) Aina ei saa sellaista asuntoa ostettua minkä haluaisi, vaan asuu siksi vuokralla

Omistusasunnoissa on paljon enemmän valinnan varaa, vuokraluukut on melkoisia lääviä

2) Elämäntilanne on sellainen, että ei halua sitoutua johonkin tiettyyn asuntoon

Huomasit varmaan avauksessani sanan 'pysyvästi'

3) Töiden takia liikkuu paljon, siksi ei kannata sitoutua yhteen asuntoon

ja että asuu paikkakunnalla pysyvästi

Omakotitaloja ja mökkejä nyt saa maaseudulta lähes ilmaiseksi.

En tietääkseni puhunut maaseudusta

ap.

Eli jos ja kun haluan asua kaupungin keskustassa niin ei nämä kaikki asunnot ole myynnissä =) Ehkä teillä maalla on vuokra-asunnot jotain luukkuja, mutta ei täällä =) ja pienemmistä kaupungeista saa myös omakotitaloja todella halvalla vrt Helsinki.

että asuvat Helsingin keskustassa vuokralla. Ei kaikki halua asua siellä missä sinä, kuten minä en kuunaan suostuisi asumaan sinun paikkakunnallasi.

Asun sellaisessa lapsena ja en ikinä nyt aikuisena haluaisi sellaiseen enää. Järkyttävä vaihtoehto minulle. Jos teidän keskikokoisessa kaupungissa kaikki asuu omakotitaloissa, niin yritä nyt sitten ymmärtää, että esim Helsingissä se ei ole mahdollista asuntojen kalliiden hintojen takia. Ja eipä tuossa keskikaupungilla niitä omakotitaloja tosin olekaan. kaupunkilaiset eivät ajattele omakotitalossa asumista mitenkään hienona, vaan sellaisena että kun ei ollut varaa asua kantakaupungissa niin pitää muuttaa pois. Niin päin se menee täällä

Omistusasunnoissa on paljon enemmän valinnan varaa, vuokraluukut on melkoisia lääviä

Meillä ei tosiaankaan ole mikään luukku taikka läävä. Meillä on parketti- ja korkkilattiat, pari vuotta sitten laitetut tapetit, keittiö vimpan päälle ja kylppäri on ainoa vähän vanhempi tila, ja sekin tulee laitettua tulevan putkiremontin yhteydessä. Ympäristö on siisti, piha on hyvin hoidettu kesät talvet (kiitos talonmiehen), naapurit ystävällisiä ja parvekkeelta on merinäköala. Minusta on ihan se ja sama, onko tämä oma vai vuokralla, kun on kerta mieluinen asunto.

ja kun ollaan pienituloisia niin vuokraa jää asumistuen jälkeen itselle maksettavaksi himpun reilu 300e. Asutaan siistissä 4h+k+s rivari asunnossa. Vastaava asunto viereisseä yhtiössä maksaa n.200 000.

Nyt meille jää varaa tehdä muutakin,kun kaikki rahat ei mene asumiseen :).



Jos ei saataisi asumitukea ja pitäisi maksaa tästä koko vuokra joka on n. 760e niin sitten kannattaisi jo harkita omaakin.

Minä pidän vuokralla asujaa jotenkin taloudellisessti epäonnistuneena, koska ei ole pystynyt ostamaan omaa asuntoa.

Tuntuu jotenkin tosi hassulta, että edes vaivaudut miettimään tällaisia. Ihmisillä nyt vaan on erilaisia tapoja elää elämäänsä. Jonkun valinta on vaikka se, että kirjoittaa runoja. Sinun näkökulmastasi se on tietysti luuserimaista, ainakin taloudellisesti, mutta jolekin toiselle taas sillä "taloudellisella onnistumisella" on sen verran pienempi merkitys muiden onnistumisten rinnalla, ettei hän edes välitä tai mieti koko asiaa. Joitain ihmisiä ei niin kiinnosta joku asunto sinänsä. Esim. yhden ystäväni haave olisi asua purjeveneessä ja vaan seilata ympäri maailmaa - haave ja unelmahan se vaan on, mutta hänelle omistusasunto olisi yksinkertaisesti tylsä ja yhdentekevä asia.

Itse asiassa, kaikilla tuntemillani perheellisillä se omistusasunto on vieläpä omakotitalo.

En asu missään katajanokalla, jossa asia on varmasti eri, mutta tämmöisessä keskikoisessa kaupungissa lähes kaikilla on oma asunto/talo. Sitten joidenkin mielestä omakotitalossa asuminen on jotenkin hienoa ja brassailun aihen, kun täällä se on tuikitavallista.

Haluisin kuulla perusteluja, miksi vakituisesti paikkakunnalla asuva perheellinen, jolla säännölliset tulot, asuu vapaaehtoisesti pysyvästi vuokralla?

No eihän siinä omakotitalossa saati omistusasunnossa mitään ihmeellistä olekaan. Mutta sinä nostat sen nyt tässä kovinkin oleelliseksi asiaksi. Täytyy vaan todeta, että tunnet harvinaisen homogeenistä porukkaa, vaikka tosi asiassa ihmisiä on aika monenlaisia.

Jotain perusteluja olet jo saanutkin, mutta lisäisin vielä, että aina ei vuokralla asumiseen edes ole mitään erityistä syytä. Joku voi ajatella ostavansa ehkä oman asunnon "joskus", mutta ei ole jaksanut tai saanut aikaisesi etsiä sopivaa. Tai ei ole löytänyt täydellisesti toiveitaan vastaavaa, eikä jaksa tyytyä kompromissiin. Kaikille kun ei kodin tuntuun ja asumismukavuuteen riitä vain se tieto, että kämppä on omassa omistuksessa.

Joku ei ehkä uskalla ostaa asuntoa, koska riski esim. homeongelman sattuessa pelottaa liikaa. Jos vaikka lähipiirissä on joku homehelvettiin joutunut.

Joku haluaisi oman asunnon, mutta ei ole valmis uhraamaan kaikkea muuta - esim. haluaa myös matkustella paljon, harrastaa, yms. mutta asuntolainaa maksaessa joutuisi lykkäämään niitä vuosikymmenillä. Kaikki eivät ole valmiit siirtämään varsinaista elämistään eläkeikään, eikä kaikilla riitä rahat sekä asuntolainaan että kaikkeen muuhun. Ihmiset arvostavat eri asioita.

Onhan näitä syitä.

Asumme Vantaalla vuokralla kolmiossa. Molemmilla on kyllä vakituiset työsuhteet. Mies 30v. On helsingissä töissä ja kulkee autolla. Minä olen töissä Vantaalla ja kuljen julkisilla. Täältä emme muuta pois koska työpaikat ovat täällä. Omaa asuntoa emme osta ainakaan vielä. Hinnat ovat niin korkealla, että jos ostamme vanhemman asunnon olisi meillä varaa maksaa siitä lainalyhennys erä joka on siis hieman enemmän kuin nykyinen vuokra. Mutta kun vanhoissa asunnoissa tuppaa olemaan remontteja tulossa niin on niissä yhtiövastikkeet niin korkeita, että sitten ei olisi enään varaa maksaa sitä kokonais summaa. Sitten taas uusissa asunnoissa on yhtiövastike matala mutta asunnon lähtöhinta niin korkea, että ei ole varaa. Tällä hetkellä olemme kuitenkin tyytyväisiä kun meillä on mukava asunto, siisti ja hyvässä kunnossa ja oma takapiha ja vielä varaa elää niin, että ei tarvitse jokaista ostosta miettiä kahteen kertaan.

Omistusasunnoissa on paljon enemmän valinnan varaa, vuokraluukut on melkoisia lääviä

No, ehkä siksi tämä aihe on sinulle niin uusi ja erikoinen, että et vaan tiedä elämästä vielä kovin paljon.

Myimme oman asuntomme, muuttettiin (tarkoitus väliaikaisesti)vuokralle isoon asuntoon, jonka vuokra on alhainen asunnon kokoon ja sijaintiin nähden.



Sitten mietittiin, miksi ostaa yksi asunto, kun voidaan ostaa kaksi hyvin tuottavaa asuntoa, rahoilla, jotka saimme asuntomme myynnistä. Nyt asutaan X%:lla ja saadan tuottoa x%. Kaikki tämä väli on vaan plussaa itsellemme.

Onko riittävä syy? Olemme siis taloudellisesti siinä mielessä epäonnistuneita, että emme saa lainaa, koska oma osuus puuttuu eikä ole vakuuksia tai takaajia.



Tilanne oli tämä alusta asti kun muutimme köyhinä opiskelijoina pk-seudulle, eikä se ole siitä miksikään muuttunut.



Nyt asuntojen hinnatkin ovat jo karanneet käsistä. Haluamme myös asua nykyisessä kaupunginosassa, joten jos saisimme lainan ostaaksemme pienen asunnon jostain korvesta, ei kiitos.



Ei kai nyt sitten ole häpeä myöntää, että olemme vähävaraisia.

niin puhun siitä muusta Suomesta.

ap.

ei ole ollut vakityötä kauan. Ei ole hyvätuloista miestä (kuten suurella osalla mammoja), nyt saan asua vaivattomasti kauniissa maisemassa lähes järven rannassa maksamalla asumisesta 430e/kk. Ei ahdista lainat.

siellä sinun keskikokoisessa kaupungissasi. Mikä sinusta on keskikokoisen kaupungin asukasluku? Suomessa nyt ei ole edes montaa "isoksi" kaupungiksi luokiteltavaa keskittymää. Helsinkin lähes ainoa, Tampere ja Turku edes vähän kaupunkimaisia. Muuten on kyllä niin pientä paikkakuntaa, että ei niistä varmaan kannata puhua.

haluan maitoa litran.

niin puhun siitä muusta Suomesta. ap.

keskikaupungilla isommat ja hienommat asunnot on aikaste kalliita pienituloiselle. Haluan saunan ja parvekkeen, niistä saa pulittaa.

Tältä alueelta voisimme ostaa pienen kaksion, siihen emme kuitenkaan pysyvästi mahdu millään - ainakaan jos täysjärkisenä pitäisi sekä vanhempien että kahden koululaisen pysyä.

Emme me nytkään neliöillä pröystäile, niitä on 14 per nenä.



Ap, minä taas en ymmärrä, miten kukaan haluaisi kasvattaa lapsensa jollakin kamalalla omakoti-/rivarialueella, missä lapset riekkuvat pitkin pihoja tai pelaavat päivät päästään tietokonepelejä ja ajelevat myöhemmin mopoautoillaan ympäriinsä.

Mieluummin siis maksan vuoden toisensa jälkeen vuokraa ja asun siellä, missä oikeasti haluan, en vain siellä, missä voin.

Asumme suomen toiseksi suurimman kaupungin keskustassa vuorkalla isossa buoneistossa, josta työsuhde-edun jälkeen jää itselle maksettavaksi n. 250 euroa.

Rahat on sijoitettu kakkoskotiin merenrannalle, jossa vietämme suuren osan vuodesta. Sitä myös remontoimme ja laitamme puutarhaa ym.

Muutamia pieniä sijoituksiakin on, ja ehkä laitetaan myöhemmin lisää.



Silti jää rahaa viettää keskitalvella loma yleensä aasiassa.



Tunnen taas useitakin pariskuntia ja perheitä, jotka asuvat vuokralla. Rahaa on sijoitettu esim. muutaman vuorka-yksiöön tai muuten laitettu tuottamaan.



En pidä meitä enkä muitakaan vuokralla-asuvista tutuistamme mitenkään epäonnistuneina taloudessaan ollenkaan, päinvastoin.



Alkuperäinen ei ole tainnut paljon kotilääniä kaupempaa elämää nähnytkään. Vielä ehtii toivottavasti, niin vähän avartuu nuo näkemykset.