En jaksaisi elää.

onko sinulta jäänyt oma elämä elämättä kaiken tämän keskellä? Ei ole myöhäistä aloittaa.



Mikä tuottaa sinulle iloa, mistä pidät? Oletko ajatellut itseäsi pitkään aikaan?

sitten vaikka ratkaisukeskeiseen terapiaan

Takana pojan ja miehen psyykkistä sairautta, toisen pojan oppimisvaikeuksia, työttömyyttä, ahdistusta, henkistä väkivaltaa. Nyt suht tasaista, mutta en jaksa enää.

Ajattelen joka päivä poispääsyä tästä.

Voimat loppu, ei ystävää, jolle puhua.Ei ihmistä, joka lähtisi kahville. Elämä on tyhjää, ilotonta puurtamista, töitä, töitä ja pohjatonta ahdistusta.

ajatuksia,toivoa ja halin!!

älä kiiruhda poismenoa,elämä on muutenkin niin lyhyt,ja se kuolema tulee vielä!

mieti mielummin mikä olisi se mikä auttaisi!

minäkin olen hyvin yksinäinen ihminen,että minä ainakin kuuntelisin,jos haluat olkapäätä..

Lääkärille, terapiaan, harrastusten pariin, jossa tapaat uusia ihmisiä.



Tuossa järjestyksessä, mutta viimeisin on tärkein.



Halaus sinne.

muista, että jokainen vastaa omista teoistaan, oli sitten kyseessä poikasi tai miehesi. Tiedän erään tapauksen, joss vaimo hankki itselleen eri asunnon, kun ei enää jaksanut monin eri tavoin vaikeata aviomiestään. Ei kuitenkaan hylännyt tätä. Vaikka naisella oli rahallisesti tiukkaa, teki tuo pesäero todella hyvää. Sinun on ajateltava myös itseäsi!!!Älä luovuta, äläkä anna muiden nujertaa itseäsi!!!Paljon voimia!!!

ap

ja voimia!! Jaksa elää,jollet itsesi niin lapsesi vuoksi. Kyllä se aurinko vielä joskus risukasaankin paistaa.

Vaan nimenomaan ITSESI vuoksi jaksa!! Elämä on ainutlaatuinen lahja. Kaikkea hyvää sinulle :))