Lue keskustelun säännöt.
Ihan hukassa elämäni kanssa
26.05.2012 |
Laskuistani ehtii tulla vähintään yksi muistutus ja useat ovat menneet perintään ja osa ulosottoon asti.Kierre kun alkoi muutama vuosi takaperin niin menetin koko hallinnan raha-asioihin. Masentaa ja mietin kuinka moni lähipiiristä tietää tilanteeni vaikken siitä koskaan kenellekään ole kertonut. Onko postinkantajalla vaitiolovelvollisuus? Tämä on suuri häpeä. Tunnen olevani hyvin huono ihminen. Miten tästä voi päästä vielä "pinnalle" ?
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mulla on ihan sama tilanne. Lohduttaa etten ole ainut.. :)
Tämä alkoi avioeroni jälkeen. Ero oli jo suunnaton häpeä ja tunsin epäonnistuneeni. Koitin ilmeisesti pitää ulkokuoren kunnossa ja helpotin pahaa oloani ostelemalla velaksi. Alan olemaan tähän tilanteeseen hyvin väsynyt. Olen käynyt velkaneuvojalla, mutta jonot on pitkät enkä tunne saaneeni oikein apua siellä käydessäni:( Asun pienellä paikkakunnalla ja todellakin mietin usein kuinka moni tietää tilanteeni...hävettää
Tuon häpeän tunne lisää vain taakkaasi ja tekee tilanteen mahdottomantuntuiseksi. Oletteko velkaneuvojan kanssa käyneet ihan käytännössä läpi, miten voisit esim. pitää kirjaa menoistasi ja vähän suunnitella arkisia hankintojasi?
Sinun pitäisi saada takaisin hallinnantunne, ja siihen voisi auttaa ihan helposti toteutettavat, konkreettiset toimet. Suunnittele esim. ruokaostokset viikoksi eteenpäin. Tulosta tiliote ja käy läpi ostoksiasi viime kuukausilta (yliviivaa n.s turhuudet). Voit myös päättää jonkun rajan sille, miten paljon rahaa saa kulua.
Aseta siis jotain tavoitteita ja suunnittele rahankäyttöä edes viikon kerrallaan. Se voi olla aluksi sopivan lyhyt aikajänne.
Voisitko ajatella ihan psykologin apua? Erotilanne taustalla ja siihen päälle nuo rahahuolet vaikuttaa kovin rankalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koittanut pitää viikon ruokalistaa ja myös pyrkinyt ostamaan halvinta ja summa viikolle on ollut n. 70-80e ja meitä on nyt viisi henkinen perhe. Avioiduin hyvin pian eroni jälkeen. Tunsin kovasti syyllisyyttä siihen, että edellisen liiton lapset muuttivat minulle. Ehkä sen takia halusin vielä enemmän pitää yllä kuvaa, että minä pystyn antamaan lapsille kaiken tarpeellisen myös materian. Vaikka rahaa ei ollut niin ostin sitten vaikka vipeillä sen mitä lapset halusivat. Tunsin myös saavani itse hyvää oloa siitä kun ostin jotakin uutta. Kuvittelin että olin eron ja uuden liiton kanssa sujut muttei se tainnut ollakaan niin.
Laskujen avaaminen oli minulle pitkään suuri kynnys. En siis avannut ennen kuin pitkän ajan päästä aloin käymään läpi velkojani. Otin lainan ja toisen näiden velkojen maksamiseksi mutta se pahensi asiaa. Nyt velkoja on pieniä ja isoja:(
En tiedä pitäisikö minun nyt maksaa aina ensiksi pois laskut joiden eräpäivä ei ole mennyt ja niiden jälkeen lyhennellä velkoja jotka ovat perinnässä?
Siis oliko sinulla isoja, yllättäviä menoja, etkä selvinnyt laskuista vai oliko sinulla masennusta tms., etkä pystynyt hoitamaan asioitasi?
Mietin vain sitä, että mikä on perimmäinen syy ahdinkoosi. Sinun kannattaa hankkia apua raha-asioiden selvittämiseen, mutta ehkä muuhunkin.