Päiväkodin lepohetkestä

ihan lääkärin kehoituksesta.



Olen lepohetkellä melkein aina, koska työparini hoitaa hallinnolliset asiat. Äänihuulissani on vähän vauriota, ja siksi "säästän" ääntäni levyjä soittamalla.



Lukisin erittäin mielelläni.

tarkkaan ottaen se ongelma a:n mielestä on?

On ihan eri asia, tuleeko se satu cd:ltä vai tutun tädin lukemana. Kannattaa rohkeasti kertoa tuo mielipide päiväkodin henkilökunnalle, vaikka asia ei muuttuisi niin en usko että ottavat itseensä asiallisesta palautteesta.



Terveisin päiväkodintäti.

On ihan eri asia, tuleeko se satu cd:ltä vai tutun tädin lukemana. Kannattaa rohkeasti kertoa tuo mielipide päiväkodin henkilökunnalle, vaikka asia ei muuttuisi niin en usko että ottavat itseensä asiallisesta palautteesta.

Terveisin päiväkodintäti.

päiväkodin"täti" lukee sitä leipiintyneenä halvalla tekemäänsä työhön, kun taas ammattilainen cd:ltä lukee sen eläyten ja ammattimaisesti ääntään käyttäen.

Olen tällä hetkellä harjottelussa ihanassa päikyssä ja meillä kanssa satu tulee tuolta cd:ltä tai kasetilta, ja sille on ihan hyvä syykin. Jos aikuisen pitäisi lukea kirjaa, hän ei voisi seurailla kuinka lapset touhuaa pedissä (leikkii, ponpahtelee sängystään) ja komentaminen takaisin pää tyynyyn on hankalaa kesken lukemisen, siinä näes muut kuuntelijat häiriintyy kun aikuisen pitää tarina aina keskeyttää. Kun tarina tulee kasetilta, voi aikuinen käydä hissuttellemassa lapsen vuoteen luona ilman että muut häiriintyvät. Ainakin meillä tämä käytäntö on toiminut :)

Olen tällä hetkellä harjottelussa ihanassa päikyssä ja meillä kanssa satu tulee tuolta cd:ltä tai kasetilta, ja sille on ihan hyvä syykin. Jos aikuisen pitäisi lukea kirjaa, hän ei voisi seurailla kuinka lapset touhuaa pedissä (leikkii, ponpahtelee sängystään) ja komentaminen takaisin pää tyynyyn on hankalaa kesken lukemisen, siinä näes muut kuuntelijat häiriintyy kun aikuisen pitää tarina aina keskeyttää. Kun tarina tulee kasetilta, voi aikuinen käydä hissuttellemassa lapsen vuoteen luona ilman että muut häiriintyvät. Ainakin meillä tämä käytäntö on toiminut :)

lapsen syliinkin paremmin, kuin jos lukee itse.

Eemelin metkut on kuunneltu niin syksyllä kuin keväälläkin ainakin kerran.

itse olen lukenut omalle lapselle samaa Nalle Puhia varmaan 270 kertaa - pitäisikö tästä tehdä ilmoitus jonnekin viranomaiselle?

Meidän lapsen ryhmässä on 22 lasta hoitajia kolme.

Jokaista hoitajaa tarvitaan lapsen luokse pitämään lasta hiljaa ja niin ettei nouse sängystä ylös.

Siinä ei yksi pysty lukemaan ja kaksi olemaan vain vieressä.

Nukkarissa on joko musiikkia hiljaa tai satu ja siis sekin nauhurista.

En koe tätä ongelmaksi ollenkaan.

Olen tällä hetkellä harjottelussa ihanassa päikyssä ja meillä kanssa satu tulee tuolta cd:ltä tai kasetilta, ja sille on ihan hyvä syykin. Jos aikuisen pitäisi lukea kirjaa, hän ei voisi seurailla kuinka lapset touhuaa pedissä (leikkii, ponpahtelee sängystään) ja komentaminen takaisin pää tyynyyn on hankalaa kesken lukemisen, siinä näes muut kuuntelijat häiriintyy kun aikuisen pitää tarina aina keskeyttää. Kun tarina tulee kasetilta, voi aikuinen käydä hissuttellemassa lapsen vuoteen luona ilman että muut häiriintyvät. Ainakin meillä tämä käytäntö on toiminut :)

Onko sinusta sitten outoa, että monissa paikoissa toimii se, että tarhan täti lukee sadun? Ilman ongelmia...

On ihan tutkittu juttu, että lapset kuuntelevat paremmin ihmisen lukemaa satua kuin cd:ltä tulevaa satua. Jos on niin leipiintynyt työhönsä, kuten moni on, mielestäni silloin ei pidä työtä helpottaa lasten kustannuksella vaan miettiä ehkä parempaa alaa itselle.



Sen ymmärrän, että joissain ryhmissä cd-sadut on parempia juurikin sen takia, että lasten tekemisiä pystyy pitämään paremmin silmällä.

Toinen lukee kirjaa ja toinen käy rauhoittelemassa niitä levottomia lapsia. Joskus jopa kolmaskin on auttamassa, jos on ihan pienistä kyse. Kun riittävän moni on nukahtanut, jää huoneeseen vain se yksi lukija.

On ihan tutkittu juttu, että lapset kuuntelevat paremmin ihmisen lukemaa satua kuin cd:ltä tulevaa satua. Jos on niin leipiintynyt työhönsä, kuten moni on, mielestäni silloin ei pidä työtä helpottaa lasten kustannuksella vaan miettiä ehkä parempaa alaa itselle.

Sen ymmärrän, että joissain ryhmissä cd-sadut on parempia juurikin sen takia, että lasten tekemisiä pystyy pitämään paremmin silmällä.

On ihan tutkittu juttu, että lapset kuuntelevat paremmin ihmisen lukemaa satua kuin cd:ltä tulevaa satua. Jos on niin leipiintynyt työhönsä, kuten moni on, mielestäni silloin ei pidä työtä helpottaa lasten kustannuksella vaan miettiä ehkä parempaa alaa itselle.

Sen ymmärrän, että joissain ryhmissä cd-sadut on parempia juurikin sen takia, että lasten tekemisiä pystyy pitämään paremmin silmällä.

ja pystyn lukemaan:) mutta tosiaan välillä joudun säästämään ääntä.

... meilläkin niitä kuunneellaan pitkillä automatkoilla. Minusta on myös ihan ok, että niitä päiväkodissakin kuunneellaan silloin tällöin, mutta vain silloin tällöin. Vaikka äänikirjoja ja satucd-levyjä tulee aina vain enemmän ja enemmän, niin valikoima on sittenkin huomattavasti suppeampi kuin oikeissa kirjoissa. Kirjoja on maailmassa niin paljon, että useamman vuoden voi päiväkodissakin selvitä päivittäisistä lukuhetkistä ilman, että lukee samoja kirjoja. Tosin "klassikot" taidetaan lukea vuosittain...

Suurin kysymyshän tässä on se, mitkä ovat lepohetken tavoitteet. Jos tarkoitus on vain säiyttää lapset yhdessä huoneessa mahdollisimman vähällä vaivalla ja vapauttaa mahdollisimman paljon aikuisia tauolle ja suunnittelemaan yms., niin cd:t ovat ok. Ne lapset,jotka nukahtavat, niin nukahtavat ja ne jotka eivät nuku, niin oppivat sadut ulkoa. Jos taas lepohetkelläkin toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta, niin aikuinen lukee lapsille kirjan, jolloin lapsilla on tunne, että hänellä ja aikuisella on yhteinen toiminto (aikuinen lukee minulle). Ne lapset, jotka nukahtavat, nukahtavat tässäkin tapauksessa, mutta ne jotka eivät nuku saavat kokemuksia erilaisista saduista, erilaisista lukijoista jne. Unikirja ei ole vain joku kirja, vaan sen kuvia voidaan katsella etu- tai jälkikäteen ja sadun tapahtumat ovat monesti lähteneet elämään myös päiväkodin arjessa.



T. Ap, joka on myös itse lastentarhanopettaja

tuo, että kerran keväällä on luettu sama satu kuin jo kerran syksyllä? Meillä lapset pyytävät samaa lempisatuaan välillä viikottain ja monesti sen saavatkin

mulla ei ääni kestä lukemista ääneen.

Ihan lyhyt satu menee, mutta kun joutuu lukemaan 30 min yhtäjaksoisesti, alkaa narina...

kuntanne virkamiehille, luottamusmiehille, vapaaehtoistyötä tekeville, että tekisivät hyväntekeväisyystyötä ja kävisivät jokainen kerran vuodessa lukemassa päiväkodeissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa jne. Minä kävin ja menen uudelleenkin.

oma lapseni on ihan tavallisessa 22 lapsen ryhmässä, jossa kolme kasvattajaa ja yksi oppisopimusopiskelija. Lepparissa on joka päivä kuitenkin vain yksi aikuinen. Henkilökunnan tiimipalaverit pidetään ko päiväkodissa aamu-ulkoilujen aikaan, joten aikuisia voisi tarvittaessa olla useampikin lapsia silittelemässä.

Omassa työpaikassani lepohuoneessa on joka ryhmällä (päiväkodissamme on 7 ryhmää) aluksi 2 aikuista (syksyisin jopa kaikki kolme), jolloin yksi lukee ja toinen hoitaa rauhoittelun ja silittelyn. Tälläkin järjestelyllä pystymme pitämään kaikki tiimipalaverit lepohetken aikaan...



T. ap

sitä en kiellä. Kotona jokainen voi lukea omalle lapselleen tämän haluamaa samaa kirjaa, vaikka joka ilta kahden vuoden ajan, mutta päiväkodin lepohetki on eri asia! Päiväkotiryhmässä on 22 lasta, ja jos yksi haluaa kuunnella Merirosvo Savrttiksen seikkailuja aina vain uudestaan ja uudestaan, niin on aika todennäköistä, että joku muista 21 ei halua sitä kuunnella uudestaan. Tällöin henkilökunta voi viestittää lapsen vanhemmille tämän mieluisan kirjan ja sitä voidaan lukea sitten kotona joka ilta.

Ja jos joku ei ymmärtänyt, niin nyt puhutaan pitkistä "unisatukirjoista". Niin kotona, kuin työpaikalla saatan lukea lapselle mieluista kuvakirjaa (esim. Tatu ja Patu) montaa kertaa päivässä. Silloin kyseessä on minun ja ko lapsen välinen tilanne ja toistuvuus on lapsen toive. Mutta lepohetkellä tilanteessa on koko ryhmä lapsia ja silloin aikuisen tulee asettaa tavoitteet tilanteeseen, mikäli kyseessä siis on laadukas varhaiskasvatus.



T. Ap

Oman ammattikunnan edustajat ovat hankalimpia asiakkaita. Minulla ei ole tullut ikinä mieleenkään kysyä lapselta tai lastentarhanopettajilta onko satu tullut levyltä vai onko se luettu. Minulle on ihan sama, miten satuhetki hoidetaan, kunhan lapset vaan saavat rauhoittumishetken. Luotan lasteni hoitajien ammattitaitoon ja siihen, että he tekevät työt niin hyvin kuin jaksavat. Jospa sinäkin lopettaisit nipottamisen, ap, koska tuolla menolla teet lastesi hoitajien ja opettajien työelämästä aika tuskallista.

vai onko ongelma ainoastaan ap:lla?

Jos joku satu kuunnellaan 2 kertaa vuodessa niin kuulostaa kyllä aika naurettavalta ongelmalta suoraan sanoen. Ehkä olisi syytä vaihtaa hoitopaikkaa, veikkaan että tässä on taustalla nyt joku muu ongelma ja se purkautuu tällaisena harmistuksena.