Puoliso vetoaa kaikessa rahan puutteeseen
tai ainakin melkein kaikessa. Hankintoja, matkoja tms. suunnitelmia tehdessä alkaa välittömästi valitus siitä, kuinka meillä ei ole varaa siihen, tähän tai tuohon. Totuus on, että olemme varsin kohtuullisesti toimeentulevia eikä koskaan ole jouduttu elämään ns. kädestä suuhun. Miehellä on vain ikuinen päähänpinttymä, ettei raha riitä. Luottokortteja emme käytä lainkaan, koska mies ei halua elää luotolle missään määrin. Asuntolaina meillä toki on, mutta "se on asia erikseen". Lomamatkoja teemme epäsäännöllisenn säännöllisesti, mutta niitä edeltää miehen kova ahdistuneisuus, koska rahaa tuhlaantuu. Yritän suhtautua ymmärtäväisesti, mutta mies on kasvatettu säästäväiseksi eikä näytä millään pääsevän tästä tavasta eroon.
Kommentit (5)
Asuntolainaa tällä hetkellä n. 140 000 jäljellä. Tulot yhteensä bruttona n. 85 000€. Lainaa lyhennämme 1200€/kk, ruokamenot 900€/kk, muut peruslaskut, harrastusmenot, bensat jne. en jaksa edes laskea.
Säästössä on kahdella eri tilillä yhteensä n. 12-13 000€. Alkuvuodesta ostimme uuden (käytetyn) auton ilman, että tarvitsi ottaa autolainaa.
Emme ole rikkaita, mutta emme mielestäni myöskään niin köyhiä, että aina tarvitsisi valittaa rahan puutetta.
vaimo vetoaa kaikessa rahan vähyyteen. No on siinä hyviäkin puolia, jouduin ryöstöyrityksen kohteeksi pari kuukautta sitten. Selvisin uhkaavasta tilanteesta vammoitta kun sanoin kimppuuni hyökänneille tyypeille ttä suotta valitsitte minut, sillä meidän perheessä rouva hoitaa kaikki raha-asiat.
Luotosta luottoon eläminen tekeekin elämästä vasta elämisen arvoiseta.
Tulot ja menot? Puskurirahaston suuruus?