Käykö koskaan mielessäsi miten paljon helpompaa olisi, jos
vain tappaisi itsensä?
Minulla on käynyt, mutta tähän mennessä on vain käväissyt ohimennen. Aina olen tullut siihen tulokseen, että se olisi lapsille niin väärin. Mutta... kun ei ole töitä, ei ole rahaakaan, miehen kanssa ei mene hyvin, oma olo ei ole häävi, teinillä on vaikeuksia, muitakaan lapsia en aina oikein jaksa...
Olisi varmaan tarpeen hakea ulkopuolista apua,
mutta hyvinä päivinä se ei tunnu tarpeelliselta ja on siksi helppo sivuuttaa ja huonoina päivinä en vain jaksa.
Kommentit (2)
katuisit, sillä elämä ei päätykään. Joutuisit maan päälle uuteen kehoon miettimään samoja asioita, kunnes selviät niistä. Aloita ensin omasta olostasi. Itseapukirjoja ainakin voi lukea, kyllä niistäkin on hyötyä. Raha eikuitenkaan ole tärkeintä, vaikka on toisaalta kivaa. Siitäkin kannattaa päästää irti, jos tuntuu, että kun vaan olis rahaa, niin olis hyvin.
Soita vaikka heti perheneuvolaan, sosiaaliohjaajalle, sosiaalipäivystykseen, minne tahansa. Avaa suusi ja ala ajaa perheenne asiaa parempaan suuntaan, päästä muut mukaan auttamaan.