Olisitko mieluiten kuuro, mykkä vai sokea?

En muutenkaan ole puhelias. Olisi hyvä syy olla hiljaa.

Saa eläkettä :) Ei välttämättä herätä huomiota.



Mykkä en ainakaan haluaisi olla, vaikka hiljainen olenkin. Tykkään kuitenkin laulaa, esiintyä, puhua, keskustella. Siksi en halua olla kuurokaan; haluan keskustella helposti. Kädettömyys olisi isoin haitta, se olisi kovin näkyväkin vamma.



Kävelykyky tai sokeus, jompi kumpi.

Saisin kuitenkin nähdä ja kuulla lapset ym. Sokeus olisi kaikkein pahinta.



Ja mielummin menettäisin jalat kuin kädet. Pyörätuolilla käsien kanssa olisi helpompi toimia kuin kädettömänä kävelevänä.

Jos ois pakko valita.

Olen muutenkin aika hiljainen, joten...



Pahinta olisi sokeus tai kuurous. En näkisi lapsia tai kuulisi heidän ääntään.

koska ammattiani pystyisin harjoittamaan noista vain sokeana, siinä tarvitsen nimenomaan kuuloa ja puhekykyä, näkökyvyllä ei niin väliä.



Mutta oikeasti olisin mieluiten mykkä.

ehkä kävelykyvytön. Ei muutenkaan kiinnosta koskaan kävellä, niin "sais vaan istua" :-D Ei vaan, onhan se vähän hankalaa appuvälinesäätöä.



Toinen vaihtoehto olisi mykkyys, vaikka olenkin tosi puhelias, ehkä keksisin keinon kommunikoida. Jos vaikka olis näppis ja kirjoittais aina kaiken mitä sanois, ja kone lausuis sen sit kajarin kautta...?



Kädet ja näkökyky on ihan ykkösiä, niistä en vapaaehtoisesti luopuisi. Ja koska pidän paljon musiikista, olisi sitä kiva myös kuulla. Toisaalta, inhoan epämääräistä meteliä, niin sittenpähän poistuis sekin ongelma.

ja istunut lähes koko elämäni pyörätuolissa. Silti hetkeäkään en elämästäni vaihtaisi pois.

Ainakin huomannut vanhuksilla töissä.

kyllä sitä itse asian saa perille vaikka kirjoittamalla.

Se on minulle normaali olotila, joten mikäs tässä ollessa. Sen sijaan jos yhtäkkiä pitäisi jonkin tieteellisen keksinnön avulla ruveta näkemään, se voisi olla itsarin paikka.

olen audiovisuaalinen persoona, kuvallinen informaatio sekä musiikki ovat tärkeintä elämssäni... puhekyvyn menettäminen voisi välillä olla hyväkin asia, sen verran on tullut sanottua ennen kuin on ajatellut. liikuntakyvystä ottaisin mielummin kädet, koska tulisin hulluksi jos en saisi toteuttaa itseäni käsillä...ja mykkänähän pitäisi saada kirjoitettua, ja muutenkin, miten hitossa kuluttaisin päiväni ellen voisi provoilla av-mammojen kanssa?!

Seuraavaksi kuuro.



Näön, jalat ja kädet haluaisin säilyttää, sillä silloin voi toimintakyky on lähes täydellinen.

oispahan syy, jos ei saa suutansa auki

..mutta saipahan minut vastaamaan...



Olisin mykkä, vaikka rakastankin äänen käyttöä ja laulamista. Perustelut: voisin kommunikoida viittomakielellä. Tietenkin se pitäisi opetella ensin, mutta kuitenkin. Voisin muuten elää aivan normaalia elämää.



Kuulo ja näkö ovat erittäin tärkeitä kommunikoinnissa! Ja saisin kuulla musiikin, nähdä auringonlaskut, kävellä, juosta, harrastaa jne. Ilmeillä & paperilapuilla voisi kommunikoida niille ystäville, jotka eivät viittomakieltä osaa.



Pelkään jotenkin, että tähän kysymykseen vastaaminen tuo huonoa onnea, hui...:¨D

Silmiä, korvia, , puhekykyä ja käsiä tarvitsen töissäni ja elämässäni. Pärjäisin hyvin pyörätuolissakin.



Jos taas pitäisi valita kuuro-mykkä-sokea.. hankalaa. Ehkä mykkä. tai kuuro.

Helppo valinta. (vaikka kyllähän se elämää vaikeuttaisi, tottakai) Nytkin ollut varmaan kaksi vuorokautta sanomatta sanaakaan, en vaan tykkää puhua ja olen aika erakoitunut. (työt hoidan kotoa, kaupassa käyn kun on pakko, ei lapsia, mies on mutta paljon toisella paikkakunnalla töissä, eikä me aina muutenkaan tarvita sanoja.)

Kamala kysymys! Mielummin kuolisin