Halvalla ei saa hyvää - Oletko kuitenkin saanut?

Ainakin college-housut ovat leikki-ikäiselle loistavia. Kestävät kirkkaina ja hyväkuntoisina sen vuoden-puolitoista, mitä niitä nyt käytetäänkään ja hintaa on alle 7€/pari.

varmaan laskea. Niitä olis vaikka kuinka.



Mutta olen mä aikanaan markalla ostanut nyppyleikkurin, joka on edelleen toimiva ja loistava kapine.

Samoin meillä on 22-vuotias tiskikone, joka oli silloin markkinoiden edullisimpia, edelleen pelittää ja on jopa taloudellinen.

Lidlistä olen ostanut paljonkin edullisia vaatteita ja nahkakenkiä vuosien mittaan, jotka on kestäneet hyvin käyttöä. Muistan myös Prsimasta ostetun valikoiman halvimman, merkittömän kosteussuojahaalarin, joka kesti kahden lapsen käytön ja myytiin hyväkuntoisena vielä eteenpäin.

viikonloppu taivaallista seksiä :D

Olen samaa mieltä H&M lastenvaatteista. Ovat todella hyviä matalasta hinnasta huolimatta. Kestävät monta pesua ja kuivausrumpua ilman että esim. koristekuville tapahtuu mitään! Väritkin pysyvät hyvin pesusta toiseen haalistumatta hirveesti. Vertaa esim. Lindexin bodeihin, josta väri lähtee heti eka pesussa. Ostan tosi paljon sisävaatteita lapsilleni H&M:stä enkä ole koskaan ollut pettynyt. Eli halvalla saa hyvää :).



Sit haluan myös kehua Elloksen lasten ulkovaatteet (Land&Lake, Tuffer), varsinkin Beaver-kankaiset. Ovat todella kestäviä!

Lidlin vaatteet ovat olleet yhtä paitaa lukuunottamatta erinomaisia, äsken kävin ostamassa sadetakin.



Koirien kynsisakset maksoi muistaakseni 3e, toimivat montavuotta.



Jahhtivahti koiranruoka, samanlaatuista kuin kalliimat sapuskat



vm.92 Nissan Primera 300e, toimi 2 vuotta moitteetta, myin eteenpäin ja sain 500e :D

ei nykyään kukaan voi enää ihan sutta myydäkään. Samoin monet palvelut voivat olla halpoja, mutta silti todella hyviä, esim. hieroja, kampaaja tai vaikka keikkaorkesteri. Hinnoitteluun vaikuttaa moni muukin asia kuin laatu.

Lidlin vaipat ihan parhaita.



dermosilin deodorantit on halpoja, tuoksuttomia ja pitää hyvin.

En edes jaksa alkaa luetella niitä. Kerran löysin erään kaupan poistokorista kivan naulakon, josta ei löytynyt hintalappua. Kesäharjoittelija, jolta asiaa tiedustelin, tuumasi vain, että ei kai tällainen voi montaa euroa maksaa ja lätkäisi härpäkkeeseen kahden euron hintalapun. Minä olin tyytyväinen. Vielä tyytyväisempi olin, kun pari viikkoa myöhemmin törmäsin samaiseen naulakkoon design-tavaraa myyvässä nettiputiikissa. Sanottakoon, että hinta oli... hmm... kohtuullisen paljon korkeampi kuin se kaksi euroa! :)



Samoin kerran ostin hetken mielijohteesta vankilan myymälästä pienen kirjoituspöydän, kun se oli niin halpa, muistaakseni 50 markkaa. Minulle kerrottiin halvan hinnan johtuvan siitä, että se oli kyseisen vangin ensimmäinen harjoittelukappale. No, sitten vain pöytä polkupyörän tarakalle ja kotiin selittelemään ostosta miehelle. Tosin säästeliäs mies kun kuuli maksamani hinnan, enempää ei tarvinnut selitellä. Kyseinen huonekalu on yhä edelleen lempikalusteitani, enkä kyllä ole löytänyt siitä mitään näkyviä merkkejä siitä, että se olisi "harjoittelukappale".