Jätätkö lapset miehen hoiviin heti miehen tultua töistä,

Silloin kun mulla oli 3 pientä lasta ja halusin päästä kuntoilemaan. Ei mies pahaksi pannut, oli vain tyytyväinen, kun mä palasin kotiin iloisena ja vartalokin oli kunnossa kovasta harrastamisesta.

sinä et selvästikään ole kotiäiti...

Mutta kyllä, saman tien kun mies astuu ovesta sisään, hän saa ruveta viihdyttämään lapsia ja minä saan vähän levätä.

Minun työpäivä loppuu myös silloin kun mies tulee kotiin. Siitä lähtien kaikki kotityöt ovat yhteisiä, myös lastenhoito.



Eikö se pikemminkin pitäisi mennä niin päin, että minä olen ollut koko päivän lasten kanssa, niin minulla on oikeus saada hetki vapaata niistä kun mies tulee kotiin?

kyllä jätän. Kun mies haluaa itse haluaa viettää aikaa lapsen kanssa ja antaa minulle omaa aikaa. Kaikki ei paina töissä raskasta duunia vaan kevyttä toimistohommaa. Tietenkin annan miehelle myös omaa aikaa. Ei liitto natise :)

ja mies tajuaa vaatia pienen hengähdystauon myös jos joskus lipee vähän.



Mutta en nyt sanois että se on niin että "kun itse on vaan kotona lasten kanssa ja tekee kotityöt ym...."



Kyllä niissä lapsissa kuitenkin on myös hommaa, ainakin meidän taaperon perään pitää katsoa ihan koko ajan kun kiipeilee ja ties mitä, että harvoin edes saa sitä 15min kahvitaukoa mikä töissä olis.



Mutta, kyllä arvostan mieheni työtä silti

jos olet kotiäiti? Ettekö arvosta lainkaan miehen tekemää pitkää työpäivää ja anna hänen levätä hetkisen? Aika itsekästä touhua, kun itse on vain kotona lasten kanssa ja tekee kevyitä kotitöitä (siivous ja ikkunoitten pesu joskus ja pyykkäykset).

Ei ihme, kun liitot natajaa, jos naiset ovat noin itsekeskeisiä.

ne kevyet kotityöt (+ lasten kiukuttelut, vauvan huudot, sairastelut jne) ovat niin kovin paljon kevyempiä kuin esim jonkun toimistotyöntekijän työ? Tarkoitus ei ole heitä dissata, vaan antaa esimerkki että eivät kaikki miehetkään ole jossain raksalla hiki valuen pitkää päivää tai työskentele kirurgina supervaativissa oloissa.

Minun työpäivä loppuu myös silloin kun mies tulee kotiin. Siitä lähtien kaikki kotityöt ovat yhteisiä, myös lastenhoito. Eikö se pikemminkin pitäisi mennä niin päin, että minä olen ollut koko päivän lasten kanssa, niin minulla on oikeus saada hetki vapaata niistä kun mies tulee kotiin?

Aika hyvä pointti. Lapset vaiko työ. Onko molemmat arvovalintoja? Aika paha, kotityöt on kuitenkin tehtävä ja töissä käytävä. Mutta entä ne lapset? Onko heitä pakko hoitaa kotona? Toivottovasti mies nyt sitten päättää, että hänkin jää kotiin, että voitte yhdessä hoitaa kotia.

jätän.Tänäänkin kun tulee töistä niin ampaisen ovesta ulos ja käyn kaverilla ja samalla kaupassa.

ei meillä jätä toista yleensä illaksi yksin viihdyttämään lapsia, vaan yhdessä tehdään ja mennään (joskus toki poikkeuksia, mut harvoin). Molemmat kyllä arvostavat toisiaan ja tietävät, ettei toinen päivällä ole erityisesti lepäillyt, ei töissä tai kotona.



Mut ap:n kysymys oli huonosti esitetty, koska ap:n asetelmassa kotona olo lasten kanssa on kevyttä lepäilyä, joten tietysti miehen voi jättää yksin kevyesti lepäilemään, lol ;)

Hän soisi siis mielellään minulle vapaahetkeni. Yleensä en kuitenkaan heti minnekään mene.

Minulla on ollut ikävä minun miestä. Ihanaa mennä hänen kainaloon ja vähän pusutella ennen päivän yhteisiä puuhia.

mutta kun olin töissä ja mies kotona, niin menin kyllä saman tien kun tulin ovesta sisään, leikkimään lapsen kanssa (ellei lapsi jo roikkunut jalassani siinä vaiheessa).

Ja silti mm. tänään jätän saman tien miehen lapset keskenään kun lähden jumppaan miehen kotiutuessa. Tätä tapahtuu 2-3 kertaa viikossa.



Jos se lasten kanssa oleminen on niin helppoa, niin eihän siitä miehenkään pitäisi rasittua, eikös niin?

TYÖVUORO alkaa melko lailla heti kun ukko tulee kotiin. Vuorot ihanasti ristissä saa kumpikin nauttia lapsista ja työn teosta.5

on fyysistä työtä päivät.



en väitä, että minunkaan elämäni aina niin helppoa olisi kotona, mutta kyllä yleensä olen niin kärsivällinen, että jaksa antaa mieheni levätä töiden jälkeen.

niin kyllä mies joutuu olemaan läsnä lapsille sen aikaa kun käyn kaupassa hakemassa mitä ikinä tarvitaankaan. Eipä tuo ole siihen vielä kyúollut, monesti makaa sohvalla ja "lepäilee" (jopa niin että kuorsaus kuuluu) lasten leikkiessä huoneessaan kun tulen kaupasta.

Jos se lasten kanssa oleminen on niin helppoa, niin eihän siitä miehenkään pitäisi rasittua, eikös niin?

Saa ap maistaa omaa lääkettään.

Mutta nyt kun minä olen töissä ja teen välillä pitkää päivää ja mies vajaata viikkoa, niinä päivinä kun mies on kotona lapsen kanssa, kyllä minä olen lapsen kanssa siitä hetkestä, kun ovesta tulen sisään. En edes osaisi olla yksikseen, kun on jo ikävä lasta. Ainakaan toimistotyöläisenä en edes koe sitä kovin raskaana, se on ihan hyvää vastapainoa työlle olla välillä lapsen kanssa, vaikka ihan oikeaakin omaa aikaa kaipaa joskus. Mutta ei juuri silloin, kun näkee perhettä työpäivän jälkeen.

TYÖVUORO alkaa melko lailla heti kun ukko tulee kotiin. Vuorot ihanasti ristissä saa kumpikin nauttia lapsista ja työn teosta.5

minä käyn kotona ja mies on koti-isä, ja todellakin otan lapsen hoitooni, kun tulen kotiin. Ihan omasta halustani, koska olen hänestä jo muutenkin päivät erossa pitkät työpäivät. Samalla annan miehelle omaa aikaa.