Asumisoikeusasunto ja varallisuus

Vanha ketju, mutta eikö ole niin, että katsovat sen varallisuuden verotustiedoista? Tilillä oleva raha ei siis näy ja kunhan asunnon myyntivoitot häviävät verotuksesta, niilläkään ei ole väliä?

mutta ei yli puolta haettavan aso-asunnon markkina-arvosta.



Meillä oli omaisuutta 200000, mutta saatiin tämä kämppä, vaikkei sen arvo silloin ollut yli 400000. Piti vaan kierrättää jonkun kaupungin päätöselimen kautta.



Mutta jos jää alle tuon 50 %, ei ole mikään ongelma. Ja tuloilla ei ole mitään ylärajaa, mekin tienataan 11000.

silti saanut aso-asunnon.

Kuukausituloille ei ole mitään rajoja. Muuten esim. tilillä olevat varat ja muu omaisuus kyllä vaikuttaa, tässä sääntö:



"Et voi saada asumisoikeusasuntoa jos:



•Omistat asunnon paikkakunnalla, jota hakemuksesi koskee, ja asuntosi täyttää kohtuullisen asumistason vaatimukset. Päätöksessä otetaan huomioon perheesi koko ja ikärakenne sekä tarvittaessa itsenäisen asumisen tarve.

•Sinulla on varallisuutta siinä määrin, että kykenet hankkimaan tarvettasi vastaavan omistusasunnon tai peruskorjaamaan asuntosi ilman valtion tukea."



Ja nuo rajat eivät sitten koske lainkaan yli 55-vuotiaita tai asoasunnosta toiseen vaihtavia.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 13:39"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:51"]

Hei aso-asunnoista tietävät, tuossa edellisessä viestissä on tuo varallisuusehto "mutta ei yli puolta haettavan aso-asunnon markkina-arvosta." 

Ja kysymys: Mistä saan tietää tuon haettavan asunnon markkina-arvon, jotta tiedän, olenko oikeutettu hakemaan ko. aso-asuntoa?

Kiitos.. 

[/quote]

Ota yhteyttä asoyritykseen :) Yleisesti ottaen ajatellaan, että ason arvo olisi 15 % samanlaisen omistusasunnon arvosta. Eli jos asomaksu on 15 000 euroa, niin asunnon arvo olisi 100 000 euroa. Varallisuusrajat katsotaan viimeisimmästä vahvistetusta verotuksesta elikkä vuoden 2013 verotuspäätöksestä ja erittelyosasta. Sieltä katsotaan varallisuus, josta vähennetään velat. Mikäli tuossa verotuspäätöksessä sinulla näkyy esimerkiksi asunto-osake tai kiinteistö, tarvitaan tieto asunnon arvosta. Siihen käy esimerkiksi kiinteistövälittäjän arvio tai sitten jos olet jo myynyt asunnon, niin kauppakirja.

Varallisuuden ylittyminenkään ei ole ongelma silloin jos muita hakijoita ei ole. Tällöin asialle tarvitsee hyväksynnän kaupungilta. Järjestysnumero kannattaa muuten hakea jokatapauksessa, mikäli teillä ei sellaista vielä ole. Minulla on ollut oma järjestysnumero jo muutaman vuoden, vaikka en ole varma aionko hankkia asoasuntoa koskaan :)

[/quote]

Kiitos!!!

Kaikkea sitä oppiikin. Olin hämmästellyt että vain tosi rikkaat voivat suostua maksamaan kuukaudessa vähintään yhtä paljon kuin vuokra tai lyhennys+vastike samasta kämpästä olisi ja mitään ei kerry itselle. Ihmettelen vielä enemmän että tästä on tehty varattomien etuoikeus. No, sellaisina myös pysyvät.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 15:52"]

Kaikkea sitä oppiikin. Olin hämmästellyt että vain tosi rikkaat voivat suostua maksamaan kuukaudessa vähintään yhtä paljon kuin vuokra tai lyhennys+vastike samasta kämpästä olisi ja mitään ei kerry itselle. Ihmettelen vielä enemmän että tästä on tehty varattomien etuoikeus. No, sellaisina myös pysyvät.

[/quote]

Mitä olen katsellut aso-asuntojen vastikkeita, täällä Helsingissä ne ovat siinä 700-1000 jossain peruskämpässä. Hienoissa sitten enemmän. Kuitenkaan tuolla alle tonnilla ei todellakaan lyhennä asuntolainaa ja maksa vastiketta vastaavanlaiseta kämpästä.

Itse asiassa asoasuntoja sitoo laki, jonka mukaan kuukausivastikkeen on oltava matalampi kuin vastaavan vuokra-asunnon. Siinä olet oikeassa, että erot ovat häviävän pieniä: isojenkin asuntojen kohdalla saatetaan puhua vain 100-200 eurosta kuukaudessa. Pienempien asuntojen kohdalla erot ovat vieläkin minimaalisempia.

Asumisoikeusasunnoissa on kuitenkin hyviä puolia myös. Asumisoikeusmaksu tarkistetaan rakennuskustannusindeksillä poismuuttaessa. Rakennuskustannusindeksi taas nousee jatkuvasti (kustannukset nousevat..), joten oikeastaan poikkeuksetta asomaksua saa enemmän takaisin kuin on aikanaan maksanut. Jos on asunut useamman vuoden, voi tämä takaisin saatava asomaksu olla jopa monta tuhatta euroa suurempi kuin alkuperäinen maksu. Sitten täytyy ottaa huomioon myös sellainen asia, että vähävaraisille ei helposti myönnetä lainaa ainakaan sen vertaa, että sillä saisi ostettua omistusasunnon. Pankit katsovat asomaksun myös usein vakuusarvoltaan yhtä suureksi kuin asomaksu on eli ei tarvita omia säästöjä toisin kuin omistusasuntoa ostettaessa. Asunnossa suoritetut muutostyöt (muovilattia parketiksi, parvekelasit jne..) myös hyvitetään poismuuttaessa. Ei tietenkään täysimääräisesti, mutta kyllä sieltä hyvin saa kuitenkin takaisin. :) Asumisoikeusasunnosta pääsee myös eroon varmasti toisin kuin omistusasunnosta, jonka myynti voi venyä jopa vuoden-parin mittaiseksi.

Siinä taas olen samaa mieltä, että mikäli henkilöllä on varaa hankkia omistusasunto eikä ason hankkimiseen ole mitään perusteltua syytä, kannattaa hankkia omistusasunto.

No mites kun meidän naapuriperhe muutti omistussunnosta asoon? Miten se on mahdollista jos tuollaiset ehdot?

Ikä auttaa myös noihin varallisuusrajoihin.

Aso numero vanhenee samaa myötä kuin minäkin ja ties vaikka pääsen 14 vuoden päästä aso-kämppään.

Omistusasunnosta voi muuttaa asoon, jos myy omistusasuntonsa pois. Se, että asunto on myynnissä, riittää myös. Eipä noita jälkikäteen kukaan tarkastele, että onnistuiko myynti vai ei.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:10"]

Itse asiassa asoasuntoja sitoo laki, jonka mukaan kuukausivastikkeen on oltava matalampi kuin vastaavan vuokra-asunnon. Siinä olet oikeassa, että erot ovat häviävän pieniä: isojenkin asuntojen kohdalla saatetaan puhua vain 100-200 eurosta kuukaudessa. Pienempien asuntojen kohdalla erot ovat vieläkin minimaalisempia.

[/quote]

Jos vaikka Turusta katsoo asojen vastikkeita kaksioissa ja kolmioissa niin halvemmalla saa vuokrattua samat neliöt paremmalta paikalta. Vanhemmista taloista usein, mutta myös kunnolla remontoituja. Kun yhtiöt on aso-yhtiöitä niin vastaavaa vuokra-asuntoa ei ole olemassa kuin siinä tapauksessa, että joku onnistuu vuokraamaan aso-kämppänsä. Voi olla vaikea löytää vuokralaista jos pykälä yksiselitteisesti sanoo, että vuokran pitää olla enemmän kuin vastike.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:06"]

Mitä olen katsellut aso-asuntojen vastikkeita, täällä Helsingissä ne ovat siinä 700-1000 jossain peruskämpässä. Hienoissa sitten enemmän. Kuitenkaan tuolla alle tonnilla ei todellakaan lyhennä asuntolainaa ja maksa vastiketta vastaavanlaiseta kämpästä.

[/quote]

Näin juuri. ASO on Helsingissä laskutaitoisen lapsiperheen valinta ensimmäiseksi perheasunnoksi - etenkin jos meinaa muuttaa joskus isompaan.

Jos ei asu ASO:ssa yli tulojensa (eli sellaisessa, mitä ei olisi varaa lainalla ostaa), niin sijoitusvarallisuutta on helppo kartuttaa sivussa. Arvopaperit kelpaavat vakuudeksi, eli velkaakin saa, jos vivulla haluaa sijoittaa.

Sitten kun alkaa hinkumaan sitä omaa OKT-unelmaa, niin ASO:sta pääsee eroon ilman välittäjiä, ja ensiasunnon ostajan status on tallella. Välityspalkkioista ja varainsiirtoverosta tulee helposti sellaiset 30-50 teur säästöä. Siinä on saanut omistusasunnon arvo aika huolella nousta, jos tuon takamatkan meinaa kattaa.

Paljonko pitää tienata vähintään kuussa (jos ei ole 5000 e enempää säästössä), että voi hakea asumisoikeusasuntoa (yksiö/pieni kaksio) pk-seudulta? Omistusasuntoa varten lainansaanti tuntuu hyvin kaukaiselta ajatukselta.

Voikohan aso-asunnon saada kakkoasunnoksi, jos käy toiselta paikkakunnalta käsin töissä ja kannattaisiko? Vuokra-asunnon saaminen oli yllättävän työlästä ja en yhtään tykkää nykyisestä alueesta. Nyt olisi paikkakunnalla mieleisellä alueella asoasuntoja vapaana lehtitietojen mukaan. Kysyn huomenna, jos ehdin, mutta ajattelin kysellä jo etukäteen, jos joku tietää. 

Asoon pitää muuttaa itse ja vaihtaa kirjat sinne, joten sikäli se ei käy kakkosasunnoksi. Ason voi vuokrata edelleen määräajaksi, mutta pitää olla pätevä syy, esim. työ ulkomailla.

Mitään tulorajoja asoon ei ole, ala- tai ylärajaa. Jokainen voi itse laskea, paljonko on varaa laittaa asumiseen. Jos tarvitsee pankkilainaa asomaksuun, niin se pitää ottaa omissa laskelmissa huomioon.

Hei aso-asunnoista tietävät, tuossa edellisessä viestissä on tuo varallisuusehto "mutta ei yli puolta haettavan aso-asunnon markkina-arvosta." 

Ja kysymys: Mistä saan tietää tuon haettavan asunnon markkina-arvon, jotta tiedän, olenko oikeutettu hakemaan ko. aso-asuntoa?

Kiitos.. 

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:51"]

Hei aso-asunnoista tietävät, tuossa edellisessä viestissä on tuo varallisuusehto "mutta ei yli puolta haettavan aso-asunnon markkina-arvosta." 

Ja kysymys: Mistä saan tietää tuon haettavan asunnon markkina-arvon, jotta tiedän, olenko oikeutettu hakemaan ko. aso-asuntoa?

Kiitos.. 

[/quote]

Ota yhteyttä asoyritykseen :) Yleisesti ottaen ajatellaan, että ason arvo olisi 15 % samanlaisen omistusasunnon arvosta. Eli jos asomaksu on 15 000 euroa, niin asunnon arvo olisi 100 000 euroa. Varallisuusrajat katsotaan viimeisimmästä vahvistetusta verotuksesta elikkä vuoden 2013 verotuspäätöksestä ja erittelyosasta. Sieltä katsotaan varallisuus, josta vähennetään velat. Mikäli tuossa verotuspäätöksessä sinulla näkyy esimerkiksi asunto-osake tai kiinteistö, tarvitaan tieto asunnon arvosta. Siihen käy esimerkiksi kiinteistövälittäjän arvio tai sitten jos olet jo myynyt asunnon, niin kauppakirja.

Varallisuuden ylittyminenkään ei ole ongelma silloin jos muita hakijoita ei ole. Tällöin asialle tarvitsee hyväksynnän kaupungilta. Järjestysnumero kannattaa muuten hakea jokatapauksessa, mikäli teillä ei sellaista vielä ole. Minulla on ollut oma järjestysnumero jo muutaman vuoden, vaikka en ole varma aionko hankkia asoasuntoa koskaan :)

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea sitä oppiikin. Olin hämmästellyt että vain tosi rikkaat voivat suostua maksamaan kuukaudessa vähintään yhtä paljon kuin vuokra tai lyhennys+vastike samasta kämpästä olisi ja mitään ei kerry itselle. Ihmettelen vielä enemmän että tästä on tehty varattomien etuoikeus. No, sellaisina myös pysyvät.

Noilla rahoilla ei mitään vastikkeita ja lyhennyksiä maksella. Fiksu ihminen asuu vuokralla, vaikka rahaa olisi, koska asuntobisnes tuottaa n. 5 %:a voittoa, jos asunnon arvo ei nouse, ja eipä se enää nykyään juuri nouse inflaatiota enempää. Osakkeissa sama raha tuottaa helposti 10-15 %:a. Tyhmä pitää rahoja kiinni asunnossa, kun parempaa tuottoa saa osakkemarkkinoilla. Itse asun vuokralla ja mulla on reilu sata tonnia osakkeissa kiinni. Joka vuosi tienaan n. 20 000 euroa osakkeilla. Mun vuokra vuodessa on n. 9000 euroa, ja jos vastaavan huussin haluaisin ostaa, niin joutuisin ottamaan vielä 100 000 euroa velkaa. Eipä oikein oma asunto kannata, erityisesti kun siinä on sitten loukossa, ja saa aina maksaa varainsiirtoverot, kun muuttaa.

Heippa! Nostan vanhaa ketjua. Osaako kukaan sanoa, miten menetellään tällaisessa tilanteessa.

Asumme miehen ja lasten kanssa asoasunnossa. Tämä on minun nimissäni ja maksuissa, mies on muuttanut asuntooni myöhemmin. Nyt haluaisimme hakea saman yhtiön sisältä isompaa asuntoa. Miehellä on parempi numero kuin minulla. Voin toki yrittää itsekin hakea omalla numerolla. Vai saako näin tehdä? Samasta taloudesta kaksi eri hakemusta?

Ja jos mieheni hakee asuntoa, pitääkö varallisuusselvitysrumba hoitaa jälleen myös minun osaltani?