Elämän pieniä iloja (sisältää kostonriemua)

Pieniä asioita, jotka hidastaa tulevaisuudessa aika ikävän esimieheni työtä:



- tuhoan kansion jossa on työssäni tärkeitä yhteystietoja. Olen ollut vastuussa monesta asiasta ja saanut monta suoraa numeroa ns. oikeille henkilöille että asiat ovat sujuneet.



- poistan tiedoston jossa on osastomme budjettiseuranta sentilleen. Tuo tiedosto on ollut omaa työskentelyäni helpottava ja olen sen itse luonut ja se on hyväksi havaittu vuosien saatossa, erityisesti isompien hankintojen yhteydessä on ollut nopeampaa tarkastaa rahatilanne siitä, kuin kysymällä talousosastolta joka sijaitsee eri maassa.



- olen hyvin esimerkillisesti opettanut vain ne asiat jotka esimieheni on ilmoittanut, henkilölle joka minun jälkeeni ko. työtä tekee. Esimieheni ei kaikesta päätellen ole ollut yhtään kartalla miten paljon työtä minulla on. Mutta ei hätää, minulle ei ole tulossa seuraajaa, eli kukaa muu ei tästä joudu kitumaan kuin tuleva ex-pomoni, vaan osa töistäni on jyvitetty kahdelle muulle jotka tekevät ne sitten oman työnsä ohella.



Myöskään tämänhetkiset työkaverini eivät halua näitä töitä omiensa lisäksi, ovat jo nyt täystyöllistettyjä.

En tiedä miten nämä ihmiset tulevat jaksamaan, en koe olevani korvaamaton mutta harmittaa suunnattomasti kun tiedän että heidän työntekonsa hidastuu ja muuttuu takkuilevammaksi.



Osan kikka kakkosistani olen kertonut, olen myös siirtänyt työkavereilleni tärkeitä tietoja kansioihin, joihin heillä on pääsy.



Mutta tiedän myös sen, että esimieheni tulee olemaan lirissä koska hän vain "tietää" asioita, todellisuuden kanssa hänen tiedoillaan ei ole mitään tekemistä. Hän ei lue tiedotteita, sähköposteja tms. loppuun vaan tekee päätöksensä jo ensimmäisestä lauseesta. Lisäksi ilmoittaa johtoportaalle usein vääriä lukuja, kertoo liikesalaisuuksia eteenpäin jne. Minä jään ilolla odottamaan hänen tipahtamistaan.



Syy, miksi on edelleen esimiehenä on se, että hänellä on yhä vain täsmälliset ja asiantuntevat alaiset jotka paikkailevat esimiehensä mokia.



Minä en jaksanut sitä enää, joten lähden.



Ikävä tulee näitä tyyppejä, onneksi ollaan kuitenkin samassa kaupungissa ja muutenkin tuttuja.