En ymmärrä että lapset viedään hoitoon jos itse kotona!!

Ihan siksi että sitten kun menee eskariin jne. niin on oppinut jo tavoille.

vaan voinu kaivaa jonkun niistä tuhansista ketjuista, joissa päivitellään tätä samaa asiaa...



Kaikkea ei voi ymmärtää. Hyväksy se, että et aina ihan ymmärrä kaikkea.



Yleesä ihmisillä on joku syy, miksi toimivat siten kuin toimivat. Sehän ei kuulu sulle pätkääkään ja kukaan ei ole sulle velvollinen tilittämään yhtään mitään. Ja varsinkin, jos on vaikeuksia ymmärtää, niin eipä kukaan varmaan jaksa selitääkään mitään sulle.



Ja vielä lisään, että aika monet tutut, jotka ovat ottaneet isomman pois hoitopaikasta kun vauva syntyy, niin ovatkin hakeneet sitä paikkaa uudestaan vähän myöhemmin. Eivät hekään varmaan ymmärtäneet, että slle isommalle ei olekaan ihan riittävää, että äiti imettää vaan pikkuista tai hengataan puistossa, jossa kaikki muut ovat alle 3-vuotiaita...(isompi kun kaipaa sitä ikätasoistaan seuraa ja tekemistä).



Mutta elämä opettaa ja varmaan sinäkin vielä opit monta asiaa, joita et nyt oikein ymmärrä. (myös sen, että, se isomman roudaaminen hoitoon ei välttämättä ole vanhemmalle helpointa, mutta lapsen edun mukaista kuitenkin, joten siksi sen jaksaa tehdä)

Siis ihan kaiken ikäisistäko? Oletko vakavissasi sitä mieltä, että 4-5 -vuotiaan olisi paras olla vain kotona äidin ja vauvan kanssa, tai että eskariinkaan ei saisi viedä? Koulun kai hyväksyt, kun se on "pakollista"... vai?



Itse olin kotihoidossa, mutta kävin seurakunnan kerhossa ja lisäksi parissa muussa kerhossa (muskari, askartelukerho, satujumppa - vähän vaihdellen). Tuntuu oudolta, että jonkun mielestä minun olisi vaan pitänyt olla himassa, ettei missään muualla saisi olla.



Nyt oma lapsi on 3-vuotias ja toistaiseksi kotihoidossa. Lapsi on TODELLA yksinäinen ja hänestä näkee, että hänellä olisi valtava tarve toisten lasten seuraan. MLL:n kerhossa oli vain vauvoja. Seurakunnan perhekahvila on kerran viikossa ja kestää reilun tunnin (koska jätämme alun hartaushetken väliin). Ei tämä riitä lapsellemme. Siksi olemme hakeneet hänelle osa-aikaista päiväkotipaikkaa. Ainakin aluksi hän tulee olemaan hoidossa 2 kertaa viikossa n. 4 tuntia kerrallaan.



Lapseni on rauhallinen ja ns. helppo lapsi, eli kyllä minä pärjäisin sekä hänen että pian syntyvän vauvan kanssa. Päiväkodissa hän voi kuitenkin toimia lapsiryhmässä, saada kavereita (tällä hetkellä lapsellamme ei ole yhtään kaveria, siis ei todellakaan yhtään) ja tehdä asioita, joita me emme kotona pysty tarjoamaan: esim. laululeikkejä muiden lasten kanssa, erilaisia askarteluja mitä kotona on tehty... ja joskus retkiä, joita en jaksa pikkuvauvan kanssa organisoida.



Eli kyllä ainakin meille hoitopaikka on nimenomaan keino saada lapselle virikkeitä ja lapsikontakteja. Ja tuntuu kyllä vähän oudolta, MIKSI osa-aikainen päiväkotipaikka olisi paha, jos ei kerho olisi? Vai olisiko se kerhokin paha??? Kunta ne molemmat rahoittaa - me emme nimittäin laittaisi lasta seurakunnan kerhoon, emme edes kuulu kirkkoon.

kerhoon kun olin vauvan kanssa kotona enkä ole katunut yhtään. Kyllä se lapsi kaipaa vähän ikäistään seuraa.

Mutta unohdetaan että jokainen hoitakoon perheensä asiat niinkuin itselle tuntuu parhaimmalta.



Kukaan ulkoouolinen ei voi tietää sen perheen tilannetta tai niitä lähtökohtia miksi vanhemmat viehään hoitoon.



Muutenkin, miten jaksatte puuttua muiden perheiden hoitojärjestelyihin? Eikö teillä ole mietittävää omassa elämässä ja omissa ratkaisuissanne? Miksi käytätte energiaa muiden perheasioidfen setvimiseen kun ne ei millään tavalla teille kuulu?



Ihmettelen vain.

Virikehoidettu Nico-Yamppa varmaan kiittää lämpimästi vanhempiaan, kun virikehoidon ja muun turhan rahanhaaskauksen takia hän saa maksaa velkaa viimeisen päälle koko ikänsä.



Ajatelkaa edes vähän: tuoreimmassa budjetissa otetaan 7 miljardia lisää lainaa ja säästetään pari vaivaista miljardia. Eli siis haaskaus kasvaa vain koko ajan, eikä näissä lukemissa ole velkaisten kuntien lainanottoa vielä laisinkaan.

ja minä kävin töissä niin lapset meni hoitoon vaikka isä oli siis kotona.



Miltei puolivuotta mies oli kotona. Koskaan ei voinut tietää että milloin pomo soittaa että huomenna työt jatkuu ja kun jatkuu niin pääseekö heti komennukselle ulkomaille.



Mutta miten vaan, elämä pyörii sinun ymmärtämisen mukana.

Ja jos et tätä ymmärtänyt ottaa huomioon, niin miten paljon on niitä asioita joita et ymmärrä.



Meillä kun tuli elämässä tilanne että masennuttiin niin ei taas lapsia jaksettu viedä tarhaan. Silloin lapset oli kotona. En tiedä olisiko ollut lapsille edes hyväksi meidän tilanteessa olla erossa vanhemmista. Mutta sinähän senkin Jeesustelet?

Ikätasoistaan seuraa lapsille voi etsiä jostain muualtakin kuin päivähoidosta.



Itse olen juuri vasta törmännyt yhteen tapaukseen IRL jossa isompi viedään päivähoitoon ja kotona on sylivauva. En tiedä syytä sen taustalla, mutta tietäen paikkakuntamme katastrofaalisen päivähoitotilanteen ja sen, että ko. äiti aikoo vielä kolme vuotta olla kotona, pidän tätä todella törkeänä.

Eikä mielestäni eskaria varten tarvitse mennä mihinkään tapoja opettelemaan. Kyllä ne varmasti siellä oppii?

Meillä on muuten ollut lapset "virikelapsia" silloinkin kun saatiin perheenlisäännys ja tiesin että palaan takaisin töihin heti vanhempainvapaan jälkeen.



Silloin 2 lasta oli tarhassa ja kolmas lisättiin mukaan. Olisi voinut ottaa 2 pois äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi ja katsoa villistä kortista moneenko tarhaan lapset jaetaan.



8

Ikätasoistaan seuraa lapsille voi etsiä jostain muualtakin kuin päivähoidosta.

Omassa kaveripiirissä ei ole lähellä asuvia, kerrostalon piha on aina tyhjä, MLL:n kahvilassa on vauvoja, seurakunnan perhekerho on vaan kerran viikossa.........

Olisin kiitollinen vinkeistä, sillä lapseni todella kaipaisi seuraa! Ja voi kestää kauan, ennen kuin saamme sen jonottamamme päiväkotipaikan. Siihen asti pitäisi lapselle keksiä kavereita muualta. Mutta mistä?

Virikehoidettu Nico-Yamppa varmaan kiittää lämpimästi vanhempiaan, kun virikehoidon ja muun turhan rahanhaaskauksen takia hän saa maksaa velkaa viimeisen päälle koko ikänsä.

Ajatelkaa edes vähän: tuoreimmassa budjetissa otetaan 7 miljardia lisää lainaa ja säästetään pari vaivaista miljardia. Eli siis haaskaus kasvaa vain koko ajan, eikä näissä lukemissa ole velkaisten kuntien lainanottoa vielä laisinkaan.

MIKSI juuri lapsiperheisiin "käytetty" raha on haaskaamista ja tuhlaamista? Mihin ne rahat sitten pitäisi käyttää, jos kansalaisten peruspalvelut ovat turhia?

Onko rahallisesti suurta eroa, onko lapsi osa-aikaisesti päiväkodissa vai kunnan järjestämässä kerhossa?

En vaan voi ymmärtää niitä vanhempia, jotka vievät isommat lapset hoitoon kun jäävät vauvan kanssa kotiin!! Mielestäni se on äärimmäistä laiskuutta ja itsekkyyttä! Eri asia sitten jos äidillä on joku sairaus tai masennus, heille se on varmasti parempi vaihtoehto mutta nämä TERVEET, NORMAALIT aikuiset, jotka eivät kehtaa katsoa lapsiaan vaan käyttävät yhteiskunnan varoja siihen että voivat lösöttää kotona rauhassa, hoh hoijaa! Itselleni ei tulisi mieleenkään viedä isompia lapsia hoitoon kun jään hoitovapaalle. Virikkeitä ja kontakteja toisiin lapsiin tulee tietenkin järjestää mutta ei lapsia sen vuoksi tarvitse hoitoon viedä! Ihan pelottaa mihin tämä vielä menee, kun ihmiset alkavat olla niin laiskoja ja mukavuudenhalusia!!!

jus noin ajattelen minäkin.Miksi tekevät lapsia jos ei halua hoitaa niitä.Ennen ei saanut viedä lasta hoitopaikkaan jos äidillä oli yksi vapaapäivä töistä. ja näin pitäisi olla vieläkin, tai nostaa maksuja roimasti

ymmärtääkään :=D

Miksei perheellä ole mitään vastuuta enää mistään?

Miksi kaikki pitää maksaa kalliimman mukaan?

Miksi ei voida keskittyä vain siihen, mikä on tarpeellista ja välttämätöntä?

Meille kaikille olisi siitä vähiten rasitetta.

Turhakehoito ei ole peruspalvelu.

Kerho on aina edullisempi ratkaisu kuin päivähoito.

Virikehoidettu Nico-Yamppa varmaan kiittää lämpimästi vanhempiaan, kun virikehoidon ja muun turhan rahanhaaskauksen takia hän saa maksaa velkaa viimeisen päälle koko ikänsä.

Ajatelkaa edes vähän: tuoreimmassa budjetissa otetaan 7 miljardia lisää lainaa ja säästetään pari vaivaista miljardia. Eli siis haaskaus kasvaa vain koko ajan, eikä näissä lukemissa ole velkaisten kuntien lainanottoa vielä laisinkaan.

MIKSI juuri lapsiperheisiin "käytetty" raha on haaskaamista ja tuhlaamista? Mihin ne rahat sitten pitäisi käyttää, jos kansalaisten peruspalvelut ovat turhia?

Onko rahallisesti suurta eroa, onko lapsi osa-aikaisesti päiväkodissa vai kunnan järjestämässä kerhossa?

sinunkaan ei tarvitse kaikkia asioita tässä maailmassa ymmärtää. Sinä teet omat ratkaisusi oman perheesi parhaaksi, ja muut tekevät omansa. Niin se maailma makaa.

ei ollut juurikaan lapsia kotihoidossa ja siksi ei ollut juuri mitään tarjontaa kotihoitolapsille. Esim. seurakunnan kerhoon oli saatu haalittua 6 kpl 3-6v lapsia, joista kaksi oli oikeasti kotihoidossa ja neljää muuta sinne kuskasi pph. Omiani en sinne halunnut, koska emme kuulu kirkkoon. Naapurikaupunginosissa olisi ollut avoin päiväkoti ja MLL:n kerho. Liikenneyhteydet olivat kuitenkin huonot ja taaperoiden kanssa kävelyyn olisi mennyt kohtuuttomasti aikaa. Sen sijaan kodin vieressä oli päiväkoti, joten isommat menivät sinne.



Nyt lapset ovat melkein 16v, 14v ja 12v.

Ihmiset asuvat neukkukuutioissa yksinään ja lapset, sairaat ja vanhat hoidetaan ja kasvatetaan karsinoissa.

3.5 vuotias jatkoi osa-aikaisena vauvan synnyttyä:

- en olisi pystynyt kuljettamaan esikoista autolla kerhoihin, auto ei ollut päivisin käytössäni vaan miehen työmatkoihin varattuna

- esikoinen sai pitää tutun ryhmän, hoitajat ja kaverit

- saimme pitää tarhapaikan lähitarhassa, ja nuoremmallekin olisi sisaruksena varma paikka vuoden ikäisenä (kas, kun en aikonut jäädä vuosiksi kotiin)



Olen samaa mieltä, että kulutimme yhden vuoden ajan yhteiskunnan varoja puolipäiväiseen virikehoitoon, jotka olisi äärimmäisessä tilanteeesa voinut säästää.



Minulle olisi ollut ihan ok maksaa vaikka tuplamaksu tuolta vuodelta "virikehoidosta". Sellaista järjestelmää ei kuitenkaan ole.

Toisaalta, olen maksanut veroja melko kovassa luokassa, ja tarkoitus oli jatkaa näillä järjestelyillä niiden maksamista melko pian tulevaisuudessakin.

Ikivanha aihe. Jokainen toimii kuten parhaaksi näkee.

nykyäidit ja saavutetut edut...sehän on raskasta olla pienten kanssa kotona mutta kun niin on niin voihan sitä itse verkostoitua ja luoda systeemejä (leikkipuistot, kershot) missä lapsi tapaa muita lapsia. Eihän se nyt päiväkodin tehtävä ole. Tai sitten jos haluaisi niin yksityisiä päiväkotejahan on (mutta ilman yksityisen hoidon tukea se pitäisi mielestäni järjestää). Jos kyseessä ongelmaperhe ja todellisia ongelmia pärjäämisessa niin se on eri asia sitten.



Kun olin kahden kanssa kotona niin isompi kävi 2 X viikossa seurakunnan kerhossa ja muina aamuina olimme leikkipuistossa ja sitten oli iltapäiväkyläilyjä...niin ja mies tuli tosiaan kotiin aina vasta puoli 9 (oli ensin töissä ja sitten opiskeli). Oli se aika raskasta mutta ihmettelin kuitenkin miten paljon isompi oppi sin aikana (siis enemmän kuin päiväkodissa)...esim pyöräilemään tosi hyvin, lukemaan jne...ne taidot ei olisi taatusti päiväkodissa kehittyneet sillä tavalla.