vauvan hoidosta..

Lapsen voi aivan hyvin laskea oleskelemaan vaikka leikkimatolle ja saatavilla oleminen riittää. Sylissä olo on tietenkin tärkeää, mutta ei siinä vauvan tarvitse olla kokoaikaa. Tärkeää on, että lapsi saa tarvittaessa lohdutusta ja syliä, mutta jo lihaksiston kehityksen kannalta lapsen pitää saada mahdollisuus olla itsenäisesti maassakin.

Minäkin mietin noita asioita vuosi sitten, kun olin juuri saanut esikoiseni. Ja ei, et aiheuta mitään häiriötä hänen kehitykselleen, jos vaikka laitat hänet sitteriin hetkeksi. Pääasia, että vauva on tyytyväinen ja olet lähellä ja voit samalla vaikka rupatella tai laulaa hänelle. Minä tein vauvalle sitteriin peitosta pehmeän ja syvän pesän, jossa hänellä oli turvallista kölliä, jos vaikka miehen kanssa syötiin. Siinä hän katseli meitä ruokapöydän vieressä ihan tyytyväisenä :)



Kokeile vaikka pienissä erissä, niin huomaat kyllä, ettei siitä mitään haittaa ole :)

Tuolla sanonnalla tarkoitetaan vain sitä, että syli on hyvä paikka, eikä lapsi tarvitse mitään erikoissittereitä ja muita vimpaimia, vaan syli on hyvä. Muutaman kuukauden ikäisestä sitten jo sanotaankin, että lattia on paras paikkka! Ja se johtuu siitä, että lapsi opettelee käyttämään kehoaan, pääsee lattialla liikkumaan ja näkee maailmaa ihan uudella tavalla. Toki syli on silloinkin ihana paikka, mutta pelkästään sylissä paijaamalla lapsi jää tärkeästä kehitysvaiheesta paitsi.



Menkää nyt yhdessä tekemään asioita, siis sinä ja miehesi! Pieni vauvakin nimittäin kärsii siitä, että aikuiset ovat stressaantuneita, epävarmoja ja hädissään.

Et sinä jaksa kantaa lasta täysipäiväisesti parin kuukauden päästä. Opeta lapsi hellyyteen, leikitä lattialla leikkimatolla pidä sylissä ja suukottele. Mutta älä opeta siihen että kannat koko ajan. Tai että on sylissä koko päivän.



Ole läsnä lapselle, mutta älä opeta jatkuvaan sylissäoloon, näin itse ajattelisin. Ei lapsi mene rikki. Lattialla olemisella on tärkeä merkitys motoriikallekin. Meillä lapsi alkoi olla "banaanin" muotoinen kun kannettiin paljon. Lääkäri kehotti että lapsen motorisen kehityksen sekä ylipäätään kehon tuntemuksen vuoksi lattialla leikkiminen on tärkeää. Ja se oli ainoa apu siihen "banaaniuteen".



Voit olla rakastava ja läheinen lapsikeskeinen äiti ja vanhempi vaikket kantaisikaan koko aikaa.