Lola Wallinkoski: "Onnellinen lapsi ei kiukuttele", "Meidän lapset eivät kiukuttele koskaan".

ei koskaan suuttuisi tai hermostuisi mistään. Tai että isommallakaan lapsella ei koskaan olisi "huonoa päivää" Eihän kukaan ihminen voi olla niin onnellinen koko elämänsä joka minuutti että koskaan ei kiukuta? Pitää olla ainakin tosi vahva lääkitys..

mun lapset on just sellasia perustyytyväisiä, joita kaikki ihmettelee kun ovat niin rauhallisia.



Oon ajatellut, että ovat rauhallisia, koska ovat tyytyväisiä. Aina ovat saaneet ruokaa ja läheisyyttä. Tämä siis silloin kun ovat olleet pieniä vauvoja/taaperoita.



Jos kaikki on hyvin, on saanut syödä ja nukkua, niin miksi se lapsi kävisi turhaan huutamaan?



Eri asia on sitten kun lapset ovat kasvaneet. Kyllä meillä saa vastustaa ja olla eri mieltä. Kiututella saa ja niin on meillä kiukuteltukin.



Mutta pääosin melko tyytyväistä sakkia ovat. Ei meillä mitään turhia draamoja aleta repimään. Lapset yleensäottaen on aika tyytyväisiä helposti, jos niillä on vain kaikki kunnossa. Ja vanhemmat ymmärtävät, että joskus on huonojakn päiviä. Eivätkä ala vetämään turhia pultteja känkkäränkkäpäivistä.

ei koskaan suuttuisi tai hermostuisi mistään. Tai että isommallakaan lapsella ei koskaan olisi "huonoa päivää" Eihän kukaan ihminen voi olla niin onnellinen koko elämänsä joka minuutti että koskaan ei kiukuta? Pitää olla ainakin tosi vahva lääkitys..

Saako lapset näyttää tunteitaan vai eikö ne uskalla?

ei koskaan suuttuisi tai hermostuisi mistään. Tai että isommallakaan lapsella ei koskaan olisi "huonoa päivää" Eihän kukaan ihminen voi olla niin onnellinen koko elämänsä joka minuutti että koskaan ei kiukuta? Pitää olla ainakin tosi vahva lääkitys..

Luulet, että vain lääkityksellä saa helppoja lapsia. Kyllä se kuule ihan on kiinni siitä hoidon tasosta miten tyytyväisiä lapset on.

Haista paska koko ämmä.

Jos polttaa koko raskausajan tupakkaa, eikä ruoki lastaan niin tottakai se huutaa!

Ja sitten on niitä, jotka kiihtyvät nollasta sataan sekunnissa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?



Minua ihmetyttää eniten se, miten jotkut äidit ottavat kunnian lastensa kiukuttelemattomuudesta, vaikka tyyni luonne on geneettinen piirre.

Huokaus, mitähän tuohonkin nyt sanoisi näin 2 ala-asteikäisen lapsen äitinä ja ns ammattikasvattajana 0-15v ikäisille...

Ettei nyt vaan lapset saisi kaikkea periksi... toisaalta sellainen lapsi se vasta kiukutteleekin. Mä en ole kyllä ikinä tavannut lasta, joka ei kiukuttele... Ja näillä perusteille meidän lapset on kyllä ihan super-onnettomia...voi raukat...

Lapset heillä niin pienet vielä että miksipä kiukuttelisivatkaan

Helppoa ja kivaa elämää, aikuisille ainakin...

joka ei koskaan kiukuttele. Olisin lähinnä huolissani, siinä jää tärkeä kehitysvaihe välistä.

http://www.meidanperhe.fi/

Omassa lapsuuskodissani kiellettiin kiukuttelu ja sai heti tukkapöllyä ym. Opin pitämään ahdistuksen sisällä ja se purkautui sitten kaikenlaisina ongelmina, pikku hiljaa.

ei koskaan suuttuisi tai hermostuisi mistään. Tai että isommallakaan lapsella ei koskaan olisi "huonoa päivää" Eihän kukaan ihminen voi olla niin onnellinen koko elämänsä joka minuutti että koskaan ei kiukuta? Pitää olla ainakin tosi vahva lääkitys..

Luulet, että vain lääkityksellä saa helppoja lapsia. Kyllä se kuule ihan on kiinni siitä hoidon tasosta miten tyytyväisiä lapset on.

Haista paska koko ämmä.

Jos polttaa koko raskausajan tupakkaa, eikä ruoki lastaan niin tottakai se huutaa!

Ns. "helppojen lasten" vanhemmat (itsekin lukeuduin tähän joukkoon, kunnes kuopus syntyi... ; )) usein kuvittelevat lastensa helppouden olevan jollakin tavalla heidän kasvatuksensa tuotos ja heidän ansiotaan. Näin ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole, vaan jokaisella ihmisellä on tietty temperamentti jo syntyessään. Kasvatuksella on hyvin vähän vaikutusta tähän synnynnäiseen, pysyvään temperamenttiin. Toki käytöstapoja voi ja täytyy opettaa kaikille lapsille, mutta esimerkiksi ujoutta tai vilkkautta ei millään kasvatuskeinolla pysty kokonaan "poistamaan", ne ovat pysyviä luonteenpiirteitä ihmisessä.

Samoin jotkut vauvat vain ovat hitaammin lämpeneviä kuin toiset ja toisaalta sitten osa lapsista on niin tupaten täynnä ulospäinsuuntautunutta energiaa, että oksat pois... Vanhempien tulisikin hyväksyä lapsensa juuri sellaisina, kuin he ovat. Helppojen lasten vanhemmat saavat kiittää geenejään ja sattumaa, eivät kuitenkaan omaa kasvatustaan.

T:Psykologi

http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1450…

lapsi ei tarvitse Lolan mielestä kännykkää. Super-Marjon mukaan taas heillä ei harrasteta kiukuttelua. Jos ap perustaa väitteensä tuohon kansikuvaan, niin kannattaisi vähän paremmin perehtyä tuohon kanteen.

http://www.meidanperhe.fi/

Ei se Lola noin sanonu, vaan se Super-Marjo tjtn..

lähdettä mainittu. Kun väitteet ovat tuota luokkaa (jossain lehdessä luki, että...), voi kirjoitukset ohittaa olankohautuksella. Tai normaalit, täysjärkiset ihmiset tekevät niin.

<a href="http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1450…" alt="http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1450…">http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1450…;

Huolestuttavaa myös toki jos lapsi koko ajan kiukuttelee.

Ja ns. helpoista lapsista on ihan turha vanhempien ottaa kunnia kasvatuksesta. Jotkut ihmiset nyt vaan ovat luonteeltaan viilipyttyjä ja toiset ei. Meillä löytyy lapsilta ja aikuisilta temperamenttia ja meillä sekä kiukutellaan että iloitaan kovaan ääneen. En todellakaan suostu ajattelemaan että on väärin jos lapsi välillä kiukuttelee saatika että se johtuisi siitä että olen huono vanhempi.

Luulet, että vain lääkityksellä saa helppoja lapsia. Kyllä se kuule ihan on kiinni siitä hoidon tasosta miten tyytyväisiä lapset on.

Haista paska koko ämmä.

Jos polttaa koko raskausajan tupakkaa, eikä ruoki lastaan niin tottakai se huutaa!