Luulisi Ruotsissa olevan tärkeämpää mietitttävää, oksennus sentään

Turistien aborteille haetaan maksumiestä Ruotsissa





Ruotsissa on ollut luvallista tehdä abortteja viimeiset 35 vuotta. Maassa onkin yksi maailman parhaista aborttilaeista, kehui seksuaalikasvatusta harjoittavan RFSU:n pääsihteeri Åsa Regnér mielipidekirjoituksessaan eilen. Yksi valtava epäkohta on kuitenkin viime vuosina paljastunut.



Kun aborttilakia viimeksi ruuvattiin vuonna 2008, mahdollistui myös ulkomaalaisten naisten abortin teettäminen Ruotsissa. Yleinen pelko oli, että maahan tunkee ovista ja ikkunoista turisteja raskauksiaan keskeyttämään. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2009 tehtiin ainoastaan 132 aborttia ulkomaalaisille naisille. Vähäinen määrä saattaa selittyä sillä, että ulkomaalainen abortin teettäjä joutuu itse maksamaan toimenpiteen ja päälle tulee vielä matka- ja majoituskulut. Listahinta toimenpiteelle Tukholmassa on tällä haavaa 8.000 kruunua, mutta sairaala itse arvioi paljonko potilaalta tohditaan laskuttaa.



Enemmistössä EU-maita abortin teettäminen käy edelleen vaivattomasti, mutta kentältä on alkanut kuulumaan huolestuneita viestejä aborttikriittisyyden kasvusta niin Euroopassa kuin Venäjälläkin. Puolassa, Irlannissa ja Maltalla abortti onnistuu vain, jos potilaan henki tai terveys on vaarassa. Unkarissa abortinvastustajat ovat voittaneet maaperää, Italiassa 7 gynegologia kymmenestä kieltäytyy tekemästä abortteja, vaikka naisilla on siihen lain suoma oikeus. Itävallassa terveydenalan henkilökunnalla on omantunnon kysymyksiin vedoten mahdollisuus luistaa toimenpiteisiin osallistumisesta ja Pimeyden voimat ovat päässeet valloilleen myös Espanjassa hallituksen vaihtumisen myötä. Jäljelle ei siis jää oikeastaan kuin Ruotsi.



Ruotsilla on tärkeä tehtävä Euroopassa; olla elävänä esimerkkinä siitä, että naisilla on oikeus terveyteen ja omaan kehoonsa, ja avata suunsa kun ihmisoikeuksia poljetaan – varsinkin, koska kansanpäiväpuolueista kaikki paitsi ruotsidemokraatit ovat nykyisen aborttilainsäädännön takana.



Nyt sosiaali- ja terveysministeri Göran Hägglundin on kannettava vastuunsa ja hänen kannattaa pyytää EU-ministeri Birgitta Ohlsson mukaan ongelmaa ratkomaan. Hallituksen on levitettävä ulkomaille tietoa ja hallituksen kotisivujen on tarjottava abortti-informaatiota kaikilla tärkeillä kielillä. Ruotsin lähetystöjen osallistuminen tiedotuskampajaan on itsestäänselvyys.



Lisäksi hallituksen on varmistettava, että ulkomaalaiset saavat teetettyä aborttinsa valden piikkiin veronmaksajan rahoilla alennettuun hintaan. Ulkomaalaisten naisten auttaminen taloudellisesti ja muilla keinoin, jotta he voivat tehdä abortin Ruotsissa, on jaloa ja oiva solidaarisuuden osoitus.



Åsa Regnér

pääsihteeri, RFSU