Lue keskustelun säännöt.
Nyt jun omat lapset on teinejä/murrosikäisiä tajuan kuinka paljon vihaan pikkulapsia!
22.03.2012 |
En ole koskaan tykäänyt muista kuin omista lapsistani. Mutta nyt korostuu toi inho pikkulapsia kohtaan.
Inhoan nähdä niitä missään, missä liikun. Jos joku pikkupaska huutaa ruokakaupassa tekisi mieli mennä tukkimaan sen turpa millä tahansa keinoin.
Inhottaa kun joku, kellä nyt on pieniä lapsia laittaa niiden kuvia tai tekemisiä vaikka faceen.
Tekis mieli kommentoida todella vittumaisesti.
Omat lapseni ovat olleet ihania ja mahtavia ja upeita alusta asti ja ovat edelleen mutta inho muiden lapsia ja muita lapsia kohtaan on vaan voimistunut vuosien mittaan.
Mutta rääkyvät, kuolaavat, ja kiukuttelevat pikkupaskiaiset on todella vastenmielisiä ja inhottaa ees nähdä niitä missään.
Kommentit (55)
Mulla kaksi jo melkein aikuista teiniä ja kaksi teini-iän juuri saavuttanutta.
Koska mulla on neljä lasta, pienten lasten äidit kuvittelevat, että olen jotenkin erityisen lapsirakas.
Mulle tyrkytetään säännöllisesti kakaroita hoitoon (kaverit ja sukulaiset), että isi ja äiti saa vähän hoitaa parisuhdettaan. Ei vois vähempää kiinnostaa ottaa yökyläilemään mitään räkänokkaisia adhd nicojalmaria. Hoitakaa ne pentunne ihan ite vaan ja hoitakaa se parisuhteenne sitten kun voitte ne penikkanne jättää oman onnensa nojaan. Niin on täälläkin toimittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäät paljosta paitsi.
Mullakin nuorin jo teini-iässä, kaksi muuttanut pois kotoa ja onneksi eivät vielä tee lapsia, mutta aion olla ihana mummu, kun aika tulee.
ei tosin noin rajuna.
Mulla nuorin on 11v ja aika ajoin hämmästelen että miksi ihmeessä jotkut haluaa tehdä lapsia?? Eikö ne yhtään ajattele kuinka valtavan rasittavia ja työläitä lapset ovat? Ja vielä monta lasta, jotkut jopa kolme! Mikä ihmeen hulluus iskee ihmiseen kun se haluaa kolme tai jopa enemmän? (Mulla on siis kaksi, ja erittäin pitkällä ikäerolla)
Samoin minua ärsyttää parkuvat lapset, oikein kylmät väreet menee ihoa pitkin. Lohdutan itseäni silloin, että eipä ole mun ongelmani, onneksi.
Ehkä tämä menee ohi, ennen kuin pitää alkaa jollekkin isoäidiksi.
samat oireet. Omat jo isompia, nuorin 10v. En jaksa yhtään pikkulapsia. Nyt meillä suvussa alkaa noita pieniä olla useammalla ja aina olisivat niitä hoitoon meille työntämässä. Juu, ei kiitos. Omat olen jo isoiksi saanut, ei yhtään kiinnosta viettää viikonloppuja jonkun huutavan 2v:n kanssa, että vanhempansa saisivat "parisuhdeaikaa". Viettäköön sitä sitten kun saavat lapsensa isommiksi. En välillä jaksa edes kyläilyjä, pitäisi käydä asunto läpi ja nostella tavaroita talteen niiden täystuhojen tieltä. Olen jo miettinyt, onko sitten erilaista jos ne pienet ovat omien lasten lapsia. Toivottavasti. :)
Se tulee iän mukana vai?
t: 43 v, lapset ikähaitarissa 17v - 1v7kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja miettiä mistä tuo viha tulee. Ei ole ihan tervettä tuo suomalainen antakaa mun olla rauhassa tai mun pää räjähtää ja mä vedän teitä turpaan -mentaliteetti kun se kohdistuu lapsiin.
Sitä paitsi voisi olla sulle itsellekin helpompaa jos onnistuisit näkemään hyvää muissa ihmisissä, myös toisten lapsissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tulee iän mukana vai?
t: 43 v, lapset ikähaitarissa 17v - 1v7kk
yleisesti ottaen ikävä piirre tuo vihamielisyys. Ihan sama kun sanoisi, että vihaa vanhuksia, vammaisia, sairaita. Karmaisevaa. Vihaa IHMISIÄ?! Kuin Hitler aikoinaan.
on ikäänkuin maho nainen. Yritän ymmärtää :)
t. nuori kaunis äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia vihata ja inhota lapsia, kun niitä on ollut itselläänkin. Puhut pikkupaskiaisista ja käytät muutenkin ihan teinimäistä kieltä. On vaikea kuvitella sinua äidiksi.
Ehkä sellainen omanapaisuus on aina ollut sinun juttusi. Tuotat lapsillesi ison pettymyksen isovanhempana. Et todennäköisesti hoida edes omia vanhempiasi tai et käy edes katsomassa heitä. Veikkaan, että olet pettynyt muihin ihmisiin juuri pikkulapsivaiheessa, et itse saanut tarvitsemaasi apua, kärsit ehkä lievästä synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja se on jättänyt jälkensä sinuun. Kohdistat vihan ja inhon pikkulapsiin, jotka ovat heikkoja ja joiden vanhemmat juuri tarvitsisivat apua, koska et voi sietää heikkoutta itsessäsi. Käytät kovia sanoja peittääksesi omaa haavoittuvuuttasi.
Terve et kyllä ole millään mittapuulla, mutta jotta et tuottaisi pettymystä läheisillesi, kannattaisi tuo pää hoitaa kuntoon.
Monet naiset ovat ilkeitä ja kärttyisiä vaihdevuosi-iässä. Tietysti se ilkeys kohdistuu hedelmällisiin naisiin. Kateutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aika voimakas sana. En itsekään jaksa pieniä lapsia enää kuin hetken kerrallaan, jotenkin sitä vain on kasvanut sen vaiheen ohi. Ihanaa viettää aikaa isojen lasten kanssa! Mutta en minä silti ketään lasta osaa vihata, en pientä enkä isoa.
etteivät lapseni ole enää pieniä.
En jaksais enää sitä huutoa ja yöherätyksiä/aikaisia aamuja.
En nyt vihaa pikkulapsia, mutta olen iloinen niiden huutoa ja sohellusta ja syömistä katsoessani, ettei ole enää mun homma hoitaa pikkulapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakastan omia lapsiani mutta en juuri välitä muista lapsista. Viha on vähän vahva sana mutta vapaaehtoisesti en halua muita lapsia lähelleni. Lasten serkutikin ovat minulle liikaa. Hoidan heitä toki joskus, mutta vain siitä syystä että saan sitten omanikin vastaavasti joskus hoitoon. Monet sukulaiset ja kaverit selvästi pitävät kovin minun lapsistani, mutten pysty samaan heidän lasten kohdalla. Vähän pelottaa että mitä jos aikanaan en pidäkään edes lapsenlapsistani?!
kiinnostavat... ja minäminäminä...
Jotka eivät onneksi edes ole mitään räkänokkaisia kiljukauloja.
Mutta tosiasia on silti että pienet RASITTAVAT kamalasti. Siis he ovat tylsiä, he aiheuttavat päänsärkyä, heidän kanssaan leikkiminen on totista tuskaa ja siitä on päästävä viimeistään viiden minuutin päästä eroon. Siis ihan vaikka lapsi on iloinen, positiivinen, puhdas, ei-täystyho...
Ne nyt vaan ovat olemukseltaan ankeita, ei-ihmisiä. Onneksi voin pääsääntöisesti hoidattaa nuo pienemmät meidän teineillä.
Ja ennen kuin ihmettelette, niin ei, me ei osata käyttää ehkäisyä. Sitä paitsi onhan ne älyttömän ihania ja rakkaita, kunhan ensin kasvavat väh. 12-vuotiaiksi
Mutta tosiasia on silti että pienet RASITTAVAT kamalasti. Siis he ovat tylsiä, he aiheuttavat päänsärkyä, heidän kanssaan leikkiminen on totista tuskaa ja siitä on päästävä viimeistään viiden minuutin päästä eroon. Siis ihan vaikka lapsi on iloinen, positiivinen, puhdas, ei-täystyho...
Nuorin lapsi on 3v ja odotan sitä aikaa, kun tulee isommaksi. En tykkää kavereiden pennuista enkä sukulaislapsista. En halua ottaa muiden lapsia hoitoon. Omiani rakastan enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa, mutta muiden lapset eivät vain saa mitään lämpöisiä tunteita aikaan. Jotkut mukulat jopa ärsyttävät.
Meitä ihmisiä on moneen junaan eikä se, että ihmisellä on lapsia, tarkoita automaattisesti että se kyseinen ihminen rakastaa KAIKKIA lapsia.
Sitten kun omat lapset saavat lapsia - rakastan heitä ja heitä haluan hoitaa, koska ovat omaa lihaa ja verta osittain kumminkin. Vieraat lapset eivät vain saa minkäänlaisia positiivisia tunteita aikaan. Tosin, minäkään en hehkuta omia lapsiani, sillä en odota muiden olevan MINUN lapsista sen kummemmin ihastuksissaan kuin minä muiden mukuloista.
24
Täysin samaa mieltä. itekkin kyllästynyt huutaviin pikkukersoihin.