peppuseksin vaarat 2
Parikymppisina harrastettiin miehen kanssa peppuseksia, ja kivuliaan alun jalkeen homma alkoi tuntua aina vain paremmalta. Sain sitten elamani ensimmaisen virtsatietulehduksen, joka sitten uusiutui saannollisesti 2-4 viikon valein. Emattimesta loytyi bakteeristoa, joka normaalisti kuuluu suoliston puolelle, ja loputtomista antibioottikuureista ja paikallisista hoidoista huolimatta tulehdukset jatkuivat noin vuoden ajan. Ei yhtaan kivaa! Jokaisen yhdynna jalkeen piti kayda heti virtsaamassa, tai tulehdus oli taas takuuvarmasti paalla seuraavana paivana. Siihen lopahti meidan peppuseksi, vaikka sen makuun oltiin molemmat paastykin. Okei, ehkei tulehduskierre ihan valttamatta siita johtunut, mutta outo yhteensattuma kumminkin.
Kommentit (2)
Minulla oli sama vaiva ihan ilman peppuseksiäkin. Sittemmin, vaikka on tuota B-rappuakin tullut kokeiltua, ei virtsatieongelmia ole ollut. Mutta kuten todettiinkin jo, tarkkana pitää olla.
Minulla on taipumus virtsatietulehduksiin muutenkin, joten peppuseksi meillä otetaan aina tosi varman päälle. Eli jos kalu on käynyt jo pepussa, niin sillä ei ole enää mitään asiaa A-rappuun. Samat säännöt sormitteluissa ja dildoiluissa. Tämä ei varsinaisesti haittaa menoa, koska yleisin peppuseksikäsikirjoitus menee niin että ensin muilla keinoilla hekuman huipulle ja sitten viimeiset tajunnanräjäyttävät työntelyt sinne b-rapun puolelle.
Ehkä olen yli-vainoharhainen ja kontrollifriikki, mutta virtsatietulehdus (varsinkin kierteenä) on erittäin vittumainen tauti kärsiä.
Peppuseksistä sensijaan en voisi luopua.
Suolistobakteerit ei kuulu pimpsan puolelle.
Jos on taipumusta virtsatietulehduksiin niin kannattaa muuten jokatapauksessa käydä pissillä ennen ja jälkeen seksin riippumatta siitä kuuluuko aktiin peppuseksiä.