Sairaanhoitajaksi hakeminen, onko vaikea päästä sisään?

[quote author="Vierailija" time="13.03.2012 klo 13:31"]

(...) Tureissa ensihoitajissa oli "temppujen tekijöitä", joille arkinen perustyö ei oikein maistunut.

Ei tarvitse kenenkään loukkaantua. Näin sen itse tunsin pk-seudulla.

[/quote]

Arrhhg! tämä niin totta tänäpäivänäkin.. Huomaa naamasta kun eka työpaikka perustason lähdössä ja sit harmittaa kun kuskattavana onkin vain vanhuksia ja juoppoja.:D Saisivat siellä koulussa sanoa että intubaation sun muut hienoudet ei tosiaan ihan jokapäiväisiä hommia ole ja keskittyä siihen perushoitoon jotta se osattaisiin kunnolla ennen noita taikatemppuja

Aloitukseen; pienille paikkakunnille pääsee niillä vähän huonommillakin yo-papereilla, kuhan hoitaa pääsykokeet kunnialla.:)

mutta nykyisin koulutus on tosi rankkaa, paljon etäpäiviä ja julmettu määrä kaikenlaisia kirjallisia töitä. Kädentaitoja harjoitellaan tosi vähän.

tiedä sitten onko totta. Riippuu varmaan paljon alueesta, pk-seudulla on varmaan kovempi karsinta.

Itse hain TAMKiin. Pääsykokeet oli koko päivän homma, psykologin haastattelu + 4 tunnin "kirjalliset", missä testattiin ihan oppimisvalmiuksia ja sitten oli psykologisia kysymyksiä joilla haettiin alalle soveltuvuutta. Joissain paikoissa on vielä esim. ryhmätehtävät ja koulun itse tekemät ja pitämät pääsykokeet, meillä oli Psykologitiimi Päämäärän pitämät kokeet. Tunku oli kovaa, olikohan niin että joka noin 10. hakeneista pääsi. Hain siis aikuispuolelle, sinne taitaa olla vielä hiukan enemmän tunkua aloituspaikkoihin verrattuna. Mutta käytännöt tosiaan vaihtelee. Ja kyllä niihin kokeisiin sai kovasti keskittyä, melkein tuli pää kipeäksi :)Mulla oli pohjalla yo ja lh-tutkinnot, aikuispuolelle on vaatimuksena tuo lh.

ja kummallakin kerralla tyssännyt matikan tehtäviin..

oli ennakkotehtävä, luetun ymmärtämistehtävä, ryhmäkoe jossa keskusteltiin annetusta aiheesta ja sen jälkeen opettajan henkilökohtainen haastattelu.

mutta nykyisin koulutus on tosi rankkaa, paljon etäpäiviä ja julmettu määrä kaikenlaisia kirjallisia töitä. Kädentaitoja harjoitellaan tosi vähän.

Tälle tiedoksi että koulutuksesta puolet on käytännön harjoittelua, mielestäni siinä jo kädentaidotkin harjaantuu :) Jos on mukautetut opinnot, on sanomattakin selvää että hommaa pissaa. Itselläni on aikuispuolella 6 koulupäivää/kk, valmistun silti samassa ajassa kuin nuorisopuolen opiskelijat, paitsi teen tietysti töitä samalla. Motivaatiota täytyy olla.

T: TAMKilainen

mutta nykyisin koulutus on tosi rankkaa, paljon etäpäiviä ja julmettu määrä kaikenlaisia kirjallisia töitä. Kädentaitoja harjoitellaan tosi vähän.

Tälle tiedoksi että koulutuksesta puolet on käytännön harjoittelua, mielestäni siinä jo kädentaidotkin harjaantuu :) Jos on mukautetut opinnot, on sanomattakin selvää että hommaa pissaa. Itselläni on aikuispuolella 6 koulupäivää/kk, valmistun silti samassa ajassa kuin nuorisopuolen opiskelijat, paitsi teen tietysti töitä samalla. Motivaatiota täytyy olla.

T: TAMKilainen

Miksi teiltä saa ristiriitaista tietoa? öö

t: TAMKilainen joka ei osaa näköjään kirjoittaa...

olen hakenut ja heti pääsin sisään. Silloin meistä pääsi sisään noin 9%. Pääsykokeet kestivät koko päivän, olivat minusta helpot. Mieti mitä sairaanhoitajalta vaaditaan pääsykokeissä, eli tiettyä itsevarmuutta, rohkeutta päätöksentekoon, tervepäisyyttä eli mielenterveysongelmaiset eivät ole vahvoilla tai päihdeongelmaiset, siisti habitus, selkeä artikulointitaito, taitoa kuunnella muita ja olla sopivasti hiljaakin. Matikka on ihan perushelppoa lukiopohjalla.



Psykologin haastattelussa puhuin psykologin kanssa kotipaikkakuntani teollisuuden tilasta ja kehityksestä eli se oli testaus yleistiedosta ja taidosta puhua asiakkaiden kanssa ns. kaikesta maan ja taivaan välistä:)

mutta nykyisin koulutus on tosi rankkaa, paljon etäpäiviä ja julmettu määrä kaikenlaisia kirjallisia töitä. Kädentaitoja harjoitellaan tosi vähän.

Tälle tiedoksi että koulutuksesta puolet on käytännön harjoittelua, mielestäni siinä jo kädentaidotkin harjaantuu :) Jos on mukautetut opinnot, on sanomattakin selvää että hommaa pissaa. Itselläni on aikuispuolella 6 koulupäivää/kk, valmistun silti samassa ajassa kuin nuorisopuolen opiskelijat, paitsi teen tietysti töitä samalla. Motivaatiota täytyy olla.

T: TAMKilainen

Miksi teiltä saa ristiriitaista tietoa? öö

Huomasit varmaan että tuo jonka mielestä ei harjoitella tarpeeksi, aloitti vastauksensa "ei KAI oo vaikee päästä..." eli ei taida itse olla ko opinahjossa. Ja koulutuksissa on eroja.

mutta tästä on jo 20 vuotta aikaa, 1992. Sisäänpääsyprosentti oli silloin n. 10%. Hakijoista (olikohan meitä 2000) otettiin soveltuvuuskokeisiin 200 ihmistä ja meistä sitten valittiin ne 20.



Testit kestivät koko päivän ja niihin kuului mm. psykologin yksilöhaastattelu ja ryhmätesti, jossa keskustelua tarkkailtiin. Kirjallisia tehtäviä (matikkaa ym.) tehtiin muistaakseni 2-4 tuntia.



AMK:n tultua opetus muuttui teoriapainotteisemmaksi ja se alkoi kyllä näkyä työpaikoilla. Vastavalmistuneet eivät olleet enää samalla tavalla valmiita tarttumaan heti työhön kuin entisen mallin hoitsut. Valitusta kuuli paljon lääkäreiltä. Myös opiskelijoiden asenne muuttui jotenkin toisenlaiseksi. Entisen "nöyryyden" sijaan tulijat olivat varsin tietoisia itsestään ja osa jopa ylimielisiä ja valikoivat tehtäviä. Tureissa ensihoitajissa oli "temppujen tekijöitä", joille arkinen perustyö ei oikein maistunut.



Ei tarvitse kenenkään loukkaantua. Näin sen itse tunsin pk-seudulla.

Tamkin pääsykokeet ovat suhteellisen helpot.  Koko päivä kannattaa varata valintakokeeseen.

Monimuotokoulutuksessa lähiopetusta on vähän ja kotona tehdään paljon kirjallisia töitä ja verkkokursseja.  Monimuoto-opiskelu on mielekästä ja koululla ei tarvitse käydä kovin usein.  Monimuotokoulutuksessa tehdään samat harjoittelut kuin päiväopetuksen puolella.  Harjoittelujaksot ovat sitovia (40h/viikko), pakollisia ja palkattomia, mikä voi aiheuttaa hankaluuksia perheellisille ja työssäkäyville opiskelijoille.

Suurin epäkohta hoitotyön opinnoissa on käytännön harjoittelun ohjaus työpaikoilla.  Ohjauksen taso on hyvin vaihtelevaa ja osin ala-arvoista.  Opiskelijalle nimetään työyhteisössä ohjaaja, joka on yleensä sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja tai perusharjoittelussa myös lähihoitaja.  Jos saat hyvän ohjaajan, niin saat pätevää ohjausta ja opit harjoittelussa paljon. 

Jos saat huonon ohjaajan, koko jakso menee hukkaan.  Osa harjoittelupaikkojen ohjaajista on elämäänsä ja työhönsä kyllästyneitä ja leipiintyneitä hoitajia.  He eivät pidä opiskelijoista, vaan keskittyvät opiskelijan virheisiin, osaamattomuuteen ja puutteisiin.  Näiltä työpaikkakiusaaja-narsisteilta et saa minkäänlaista ohjausta ja päälle tulee huono arvionti jaksosta!