Lue keskustelun säännöt.
Ihastuin yllättäen korviani myöten romanimieheen. Kannattaako edes haaveilla enemmästä?
23.02.2012 |
En ole varma, mitä mies minusta ajattelee. Hän on ystävällinen ja huomaavainen, mutta eihän se välttämättä mitään merkitse. Lapsemme ovat ystäviä keskenään ja olemme sitä kautta tekemisissä viikottain.
Olenko niinkuin en olisikaan vai pitäisikö antaa jotain hienovaraista vihjettä? Tietääkseni mies ei ole parisuhteessa, kuten en minäkään.
Kommentit (27)
Sen kun teet aloitteen, sittenhän sen näkee kuinka siinä käy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen kun teet aloitteen, sittenhän sen näkee kuinka siinä käy!
haaveilla suhteesta romaniin, kun itse on valtaväestön edustaja? Onko sellaisella suhteella mitään toivoa?
ap
Sen kun teet aloitteen, sittenhän sen näkee kuinka siinä käy!
haaveilla suhteesta romaniin, kun itse on valtaväestön edustaja? Onko sellaisella suhteella mitään toivoa?
ap
olisi? Ei se ensimmäinen kerta ole, eikä viimeinenkään. Ei se välttämättä helppoa ole jos vaikka miehen suku vastustaa mutta eikös rakkaus voita kaiken? :)
mitä ne lapsenne harrastavat. Ja käyttääkö mies kansallispukua (pussihousut, nahkatakki jne)? Vai onko ihan sulautunut valtaväestöön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos lähtee suhteeseen suvun mielipiteestä huolimatta, mitä sitten käy?
ap
Vaikea auttaa, kun et anna taustatietoja ollenkaan. Kyselet vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä ne lapsenne harrastavat. Ja käyttääkö mies kansallispukua (pussihousut, nahkatakki jne)? Vai onko ihan sulautunut valtaväestöön?
Mies käyttää romanivaatteita.
ap
on tavallista että romaneilla suku vastusta valtaväestöä suhteissa. Ja jos se suhde tulisikin ja siinä tulisi joskus jotain ongelmia, voisi eroaminen olla todella hankalaa. Et välttämättä pääse ikinä koko suvusta eroon, vaikeuksia vaikeuksia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että onko järkeä/toivoa. Rotu ei ratkaise, mutta yksilö kylläkin. Itse olen aikoinaan seurustellut romanimiehen kanssa ja jälkeenpäin ajateltuna olen onnellinen, että erosimme ennen kuin päädyimme perustamaan perhettä.
Monesta asiasta saattaisit joutua luopumaan ja moneen asiaan sopeutumaan, jos olisit suhteessa romanimieheen. Suvun vastustuskin saattaisi olla rasitteena/esteenä, riippuu tosin siitä miehestäkin. Mutta nämä ovat kysymyksiä, jotka sinun itse on ratkaistava. Itse olen tyytyväinen omaan ratkaisuuni, elän mieluummin "vapaampaa" elämää. Minulla on edelleen useita romaniystäviä, mutta en tahtoisi yhteisön jäseneksi.
mitä ne lapsenne harrastavat. Ja käyttääkö mies kansallispukua (pussihousut, nahkatakki jne)? Vai onko ihan sulautunut valtaväestöön?
Mies käyttää romanivaatteita.
ap
Jos lapset ovat ystäviä, niin kai he jotain yhdessä tekevät. Vai ovatko vain koulukavereita? Se kertoo aika paljon perheen kulttuurista ja arvoista, millaisia harrastuksia lapsilla on.
Kun on nuo romanivaatteet, niin joutuisit sopeuttamaan omaa pukeutumistasi. Vähintäänkin puolihame ja pitkähihainen pusero aina. Silti ei ehkä esiteltäisi suvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on nuo romanivaatteet, niin joutuisit sopeuttamaan omaa pukeutumistasi. Vähintäänkin puolihame ja pitkähihainen pusero aina. Silti ei ehkä esiteltäisi suvulle.
Oletko itse romani vai muuten vain tunnet heidän tapojaan?
ap
Tämän tiedän siitä, että hyvä koulukaverini oli romani, mutta heidän kotoa sain kuulla sen oikean suhtautumisen.
Seurustelin muutaman kuukauden romanimiehen kanssa, joka eli valkolaiselämää, mutta ne ihme puhtaustavat oli kyllä tiukassa ja muutenkin joitain outouksia. En halunnut elää siinä kulttuurissa.
Mulla ei ole mitään romaneja vastaan, kaverini on nyt hameissa ja hänen luonaan käyn joskus kahvilla, mies on ihan kiva ja lapsia neljä. Koti on aina putipuhdas, mutta ikävä kyllä ovat hellareita niin ei ateisti jaksa sitä paasausta kovin usein kuunnella. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yksi tuttu romaniperhe, ja he suhtautuvat meihin todella sydämellisesti. Ovat vieraanvaraisia jne. Mutta tässä ei ole kyse mistään seurustelusta tms, siinäkö ero?
Meillä on yksi tuttu romaniperhe, ja he suhtautuvat meihin todella sydämellisesti. Ovat vieraanvaraisia jne. Mutta tässä ei ole kyse mistään seurustelusta tms, siinäkö ero?
Toki ovat mukavia ihmisiä, mutta eivät huoli meitä kalvakoita piireihinsä. Mutta mietipä toisinpäin, miltä tuntuisi jos lapsesi alkaisi seukata romanin kanssa?
Itselläni on sama ongelma. Olen ihastunut romanimieheen. Olen nyt huomenna täyttämässä 15 vuotta joten ehkä olen väärässä paikassa. Täällä missä asun on romaneja paljon ja osa myy Venäjältä tuotua heroiinia. Se romanimies katselee välillä minua, kun olen kaupalla perjantaisin noin kello 19-20 aikaan.
Neiti Lpr:sta
Romanit on suomalaisia. Mamuihin en luottais
Ohis.. luin äskettäin erittäin mielenkiintoisen uuden kirjan, Romaniäidin kehtolaulu. Tempaisi niin mukaansa, romanikulttuurista en paljon tiedä. Lukekaapa, oikein harmitti, kun kirja loppui, oli aika koskettavakin. Naisen ja miehen asema on aika erilainen vrt. valtaväestöön, jos kirjan kuvaukset yhtään pitävät paikkaansa.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:49"]
Ohis.. luin äskettäin erittäin mielenkiintoisen uuden kirjan, Romaniäidin kehtolaulu. Tempaisi niin mukaansa, romanikulttuurista en paljon tiedä. Lukekaapa, oikein harmitti, kun kirja loppui, oli aika koskettavakin. Naisen ja miehen asema on aika erilainen vrt. valtaväestöön, jos kirjan kuvaukset yhtään pitävät paikkaansa.
[/quote]
Vielä.. kirja on ymmärtääkseni siis ihan fiktiivinen romaani, mutta ehkäpä romanikulttuuri, jota siinä kuvataan, on todenmukainen? En tiedä.
Mitä mieltä?