Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko täällä älyköitä? Herättääkö tämä artikkeli jotain ajatuksia?

Vierailija
04.03.2012 |

Lahjakkuus ja äly ovat avain menestykseen. Huippulahjakkuus ja erityisen korkea älykkyysosamäärä puolestaan tuovat jopa enemmän ongelmia kuin hyötyä, sanovat lahjakkuustutkijat ympäri maailmaa.



Lahjakkuustutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen psykologi Lewis Terman testasi 1900-luvun alkupuoliskolla 4–18-vuotiaita lapsia ja seurasi heidän pärjäämistään elämässä. Huippuälykkäiksi rankatut aiheuttivat pettymyksen. Yksikään ei saavuttanut mitään merkittävää.



Erityislahjakkaat ovat usein alisuoriutujia. Maailman kuuluisin esimerkki lienee Albert Einstein, joka oli opettajiensa mielestä vähälahjainen ja laiska. Todellisuudessa hän kuitenkin kuului siihen 1-2 prosenttiin väestöstä, joka on erityislahjakkaita. Lahjakkuuden alueita ovat esimerkiksi äly, luovuus ja sensomotorinen kyvykkyys eli liikkuminen.



Suomen Mensan mukaan hyvä äly korreloi opinnoissa, työssä ja muussa elämässä menestymisen kanssa. Huippuälykkäät saattavat sen sijaan syrjäytyä. Työssä, opiskelussa ja kaveripiirissä ei ole hyötyä hyvin korkeasta älykkyydestä. Päinvastoin, superpää ei viihdy monotonisen puurtamisen parissa eikä älykkäille tyypillinen voimakas kyseenalaistaminen tuo suosiota. Ruotsissa on tutkittu erityislahjakkaiden huomioimista kouluissa. Älykkäitä ei tueta. Jo ÄO 120 aiheuttaa ongelmia nuorelle.



Lahjakkailla menee paremmin kuin erityislahjakkailla. Professori Roland Perssonin korkeakouluopiskelijoita arvioivassa tutkimuksessa tunnistettiin lahjakkaiksi yhdeksän prosenttia nuorista aikuisista.



Menestyjän ominaisuuksia ovat kiinnostus, ahkeruus, valppaus, vastauksen osaaminen, ideoiden ymmärtäminen, sosiaalisuus ja tyytyväisyys: ominaisuuksia, jotka muut arvioivat positiivisiksi. Erityislahjakas puolestaan esittää hankalia kysymyksiä, hulluja ideoita ja vahvoja mielipiteitä. Häntä eivät kiinnosta valmiit vastaukset tai säännöt vaan monimutkaisten ajatusrakennelmien kehittäminen.



Sveitsiläistutkimuksen mukaan 60 prosenttia lahjakkaista menestyy, mutta älyllisesti kaikkein lahjakkaimmat joutuvat muita useammin ongelmiin ja kärsivät jopa pahoista oppimisvaikeuksista. Peruskoulu sujuu kohtalaisesti, mutta ongelmat alkavat lukiossa.



Kykyjen ja näytön välillä on kuilu. Huomiotta jääneet piilottavat taitonsa tai häiriköivät. Oppimisessa välttämätön motivaatio voi olla olematon tai jopa negatiivinen. Itsepäinen ja itsetietoinen ei-konformisti on haastava oppilas tai alainen, jonka erilaisuus voi panna ympäristön koville.



Suomessa on rakennettu hienoja urapolkuja musikaalisesti lahjakkaille ja liikunnallisesti taitaville. Monilla muilla lahjakkuuden alueilla tulevat nerot saavat selvitä itsekseen.



Peruskoulun erityisopetuksen määrärahoja voisi käyttää myös lahjakkaiden hyväksi. Nyt koulu keskittyy normaalijakauman vasemmalla puolella oleviin.



Usein herkkä superlahjakas tarvitsee huomiota ja tukea yhtä paljon kuin heikko. Hän kärsii tylsyydestä, passiivisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta, koska ei saa kapasiteettiaan vastaavia virikkeitä ja rohkaisua.

Miltä tuntuu olla erityislahjakas?



Rainer aiheutti hämminkiä jo alle kouluikäisenä. Hän oli kiinnostunut visuaalisista asioista ja teki kehollisia performansseja – alasti. Omat vanhemmat olivat hyväksyviä. Ongelmat alkoivat koulussa.



"Tajusin, että mulla on erilainen tapa tehdä asioita kuin muilla. Samat asiat eivät kiinnostaneet. Tein koulussa omia esityksiä, joita ei ymmärretty. Opettaja soitti äidille, että tätä ei kestä enää, voisiko tämän laittaa taidekouluun? Sinne pääseminen oli hirveä helpotus. Kohtasin taiteilijoita ja sain mahdollisuuksia."



Rainerin mukaan monet lahjakkaat sortuvat alkumetreillä. Periksiantamattomat ja ahkerat menestyvät.



"Jos sua pidetään lahjakkaana lapsena, susta ei ikinä tule mitään. Jatkuva itsensä haastaminen on välttämätöntä. En tiedä, millä alalla ei pääsisi eteenpäin ilman lahjakkuutta. Kaikki on jokaiselle mahdollista, kyse on vain tahdosta", Rainer sanoo.



"Olen kiinnostunut kaikista asioista, joissa saan leikkiä jumalaa. Luon maailman täysin tyhjästä, niistä elementeistä, joista olen kiinnostunut. Elämän monimuotoisuus on vaikea asia. Minä taas elän siitä."



Yläasteella Raineria pahoinpideltiin erilaisuuden takia.



"Ylemmän luokan pojat pesivät mulla lattiat kaikkien nähden. En muista, että kukaan opettaja olisi koskaan puolustanut. Kiusaaminen levisi myös opettajakuntaan. Vetäydyin omiin oloihini. Lapset ovat hirveitä. Ne kiduttavat toisiaan ja eläimiä. Aikuiset oppivat peittämään sen, ja pahuus tulee kieroutuneemmin esille. En ole katkera vastoinkäymisistä, ne ovat kouluttaneet mua. En ole antanut periksi. Olen paennut ja suojannut herkkyyteni. Mä olen niin kiitollinen, että se kaikki tapahtui."



Rainerin nimi on muutettu.



Lähteet: Camilla Wallström: Se mig som jag är. Omsärbegåvade barn i skolan. Argument 2010. Airi Hirvosen väitös, Oulun yliopisto 2003.



http://www.city.fi/artikkeli/Erityisen+lahjakas/4446/

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

älykkyys, lahjakkuus jne. eivät ole synonyymeja.

Vierailija
2/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sellainen enemmän Mensan testiä muistuttava, jossa testin suorittamiseen kulunut aika oli yksi tekijä ÄO:ta laskettaessa, ja tehtävät paljon haastavampia. Sekään tuskin oli täysin luotettava. Sain siitä itse 146 pinnaa, mutta oikeissa Mensan testeissä 144 saanut ystäväni on aivan varmasti ja selvästi minua älykkäämpi. Joten nettitestit nyt ovat mitä ovat.



Aloitukseen sanoisin, että pitää arkikokemukseni mukaan paikkansa. Tämä mainitsemani ystävä on kyllä pärjännyt elämässään ihan hyvin, ja tietenkin myös muilla persoonallisuuden piirteillä on merkitystä älyn lisäksi. Hän onnistuu olemaan sosiaalinen poikkeuksellisesta älystään huolimatta, ja on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa. Ei kuitenkaan ole mikään huippua tavoitteleva tutkija, vaan on tehnyt koodarin hommia (oli niissä supertehokas) ja nykyisin on yrittäjä.



Itselläni on suuria vaikeuksia sopeutua ja toimia yhteiskunnan edellyttämällä tavalla. Olen liian kiinnostunut liian monista asioista pystyäkseni keskittymään täysipainoisesti ammattiini. Ammatikseni valitsin sellaisen, jossa älystä ei ole sanottavaa hyötyä (jopa haittaa), koska halusin kokea samanlaisia haasteita ja vastoinkäymisiä elämässäni kuin muutkin ihmiset. Liika helppous elämässä on todella puuduttavaa, uskokaa pois!



Monien ihmisten mielestä älykkyys on ratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin, ja älykkäitä kadehditaan. Vaikka on totta, että älyllä selviää monista tilanteista helposti ja vaivaa näkemättä, niin se on silti vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Ihminen, joka on hyvin älykäs, mutta jolta puuttuu sosiaalisia taitoja, empatiaa, tai vaikkapa kykyä ymmärtää logiikan ulkopuolisia moraalisia rakenteita, voi olla yhteiskunnan kannalta täysin turha tai jopa vahingollinen tapaus (ääriesimerkkinä älykkäät psykopaatit). Toisaalta henkilö, joka on empaattinen ja moraalinen, kykenee hyvään elämään vaikka looginen ajattelu ei niin tehokasta olisikaan. Muutaman vähemmän älykkään ystäväni ansiosta olen oppinut tämän.



Sydämellä voi suunnistaa siinä missä älylläkin, ja joskus jopa paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa olla "hiljaa" vaan aivot prosessoivat taukoamatta kuin ylikellotettuna.

Vierailija
4/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

erilaisuudestaan ilman testejäkin.

Suomalainen koulu on ahdistava sellaiselle jolla runsaasti älyllistä kapasiteettia koska niiden haasteiden tarjoamiseen ei panosteta. Se on sääli koska se on älykkäälle ihmiselle puuduttavaa, motivaatio katoaa, ja se energia suunnataan sitten muihin asioihin. Oiken kohdistettuna älykkäiden kapasiteetti voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Vierailija
5/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen yliälykäs, ja tämä ei ole kehu, vaan paha ongelma. ÄOni on 140 ja kuulun siis älykkäimmän 4%:n joukkoon. Älystäni on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ajatteluni on epänormaalia. En osaa vain "olla" vaan koko ajan ajattelen tieteellisesti. Luon hypoteeseja, testaan niitä, ajattelen vain käsitteinä, ilmiöinä, paradigmoina. Telkkaria katsoesani teen koko aqn analyysia, vaikka psykologian, sosiologian tai muun alueelta. Mietin kassajonossa Cernin hadronitörmäytintä ja antimateriatutkimuksia, siinä missä muut päivän ruoanlaittoa. En osaa olla "hiljaa" vaan aivot prosessoivat taukoamatta kuin ylikellotettuna.

Minulla ei ole yhtään ystävää, ja tustuminen tyssää siihen että puhun konseptuaalisesti ja analyyttisesti, en osaa puhua small talkia edes lapsista.

Ainoa hyvä puoli oli se että yliopisto-opinnot olivat lastenleikkiä, samoin kielien oppiminen ja suurten tietomäärien nopea omaksuminen.



Sen sijaan työelämässä ura alkoi lupaavasti mutta tyssäsi siihen keskijohdon tasoon, jossa olisi pitänyt verkostoitua ja sosialiseerata verkostojen kanssa.



Suurin ongelma on se että samankaltaiset älyköt eivät edes toistensa seuraa halua,, joten erakkona ollaan. Tylsää ei inällään ole, kun koko ajan käyn dialogia itseni kanssa ja kehittelen teoreemoja. NORMAALIA tämä ei kuitenkaan ole, tai siis en ainakaan suosittele kenellekään: )

Vierailija
6/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kotirouva

yrittäjä



Molemmat halusivat säilyttää vapauden tehdä elämässään itseään kiinnostavia asioita. He huolehtivat lähipiiristään ja ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai mitäpä sitä muuta voisi odottaakaan älyköltä ;) Tulipa vain mieleen tämä artikkeli kun huomasin tuon ÄO-testi-linkin, josta suurin osa vastaajista oli saanut yli 120, jonka tässä tutkimuksessa kerrotaan aiheuttaneen ongelmia. Itse olen aikoinaan saanut tulokseksi 136.

Vierailija
8/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai mitäpä sitä muuta voisi odottaakaan älyköltä ;) Tulipa vain mieleen tämä artikkeli kun huomasin tuon ÄO-testi-linkin, josta suurin osa vastaajista oli saanut yli 120, jonka tässä tutkimuksessa kerrotaan aiheuttaneen ongelmia. Itse olen aikoinaan saanut tulokseksi 136.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
04.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Netin testeistä voi saada ihan mitä vain tuloksia, itse pidän mensan testiä luotettavana koska tulokset jakutuvat gaussin käyrän mukaisesti. Toki negatiivisena puolena on liika painotus hahmotuskykyyn. Mutta jos on joku testi jossa kaiki av mammat saavat tulokseksi yli 120 niin vika taitaa olla testissä, mitenkään mammoja alentamatta: )

Oma tulokseni siis mensalta, olisikon muuten tänä päivänä sisäänpääsyraja just tuon 136 (tai 138),en tarkkaan muista.



Voisin antaa lykkyysosamäärästäni 40 pistettä jollekin, voisi olla itselle helpompaa :)