Lue keskustelun säännöt.
Olenko poikkeava, kun en haluaisi olla pomo!
12.03.2012 |
Tuntuu että se on jokaisen unelma. Itse kokisin vain stressiä vastuusta. Olen ollut asiantuntijavastuussa ja sekin oli kamalaa!
Kommentit (11)
EN minäkään halua olla "pomo", koska ei kiinnosta sen sortin asiat kuin esimiestyössä on olennaisia. ASiantuntijana sen sijaan tykkään olla ja kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myöskin asiantuntijatehtävissä ja kokoajan tungetaan lisää vastuuta = lisää stressiä. Ei kiitos....
minustakin, että ainoa oikea tie työuralla on ylöspäin, muu on outoa. Olen pomon hommiakin nuorena kokeillut ja nopeasti huomasin, etteivät ne ole minua varten. Olen onnellinen, kun saan olla vastuussa ainoastaan omasta työstäni ja unohtaa sen, kun työpaikan oven painan kiinni.
Toisten käskyttämistä, kaiken mahdollisen organisoimista maaan ja taivaan väliltä, ja raportoimista. Tulosvastuu. Kuunnella ihmisten valituksia ja kiukuttelua. Stressi ja deadlinet. Ei kiitos minulle!
Naiset haluavat ja hakeutuvat pomoiksi huomattavasti harvemmin kuin miehet. Naiset kun ajattelevat muutakin elämää kuin työelämää ja haluavat myös nauttia, eivät vain puurtaa. Etenkin pikkupomon elämä puun ja kuoren välissä on niin rankkaa ja palkkiot siihen nähden niin pieniä, että viisainta on pysyä poissa. Itsekin palasin työpaikkaa vaihtaessani asiantuntijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on vallalla sellainen "kunnianhimopuhe", kaikkien KUULUISI hirveästi haluta edetä, sekin on jo häpeä jos on ollut liian kauan samassa työssä, kun ihmisen KUULUU haluta koko ajan kauheasti uusia haasteita ja muutosta. Toisaalta on sitten tullut vastapainoksi nää downshiftausmuodit ynnä muut. Tavallaan ihan hyvä, herättävät vähän toisenlaistakin näkökulmaa.
Mä ainakin tykkään rutiineista ja stressittömästä työstä.
minustakin, että ainoa oikea tie työuralla on ylöspäin, muu on outoa. Olen pomon hommiakin nuorena kokeillut ja nopeasti huomasin, etteivät ne ole minua varten. Olen onnellinen, kun saan olla vastuussa ainoastaan omasta työstäni ja unohtaa sen, kun työpaikan oven painan kiinni.
Pois asiantuntijatyöstä ja nyt tosi ihanaa kun saa tehdä normihommia! Mun elää on muualla kuin töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran toimin pomoni kesäloman vastaavana työnjohtajana ja se oli yhtä helvettiä. Eikä sisältänyt edes kaikkia hommia. Hoidin esimerkillisesti kuukauteni ja sen jälkeen mulle suositeltiin kouluttautumista esimiestehtäviin. Olivat ihan ällikällä, kun en ottanutkaan tarjousta vastaan.
Eikä sellaisiin hommiin kannata hakeutua jos eo todella uskalla ottaa riskejä tai kestä paineita. Ja tärkeintä; pitää osata toimia sen kanssa ettei ole aina pidetty ja tiedätvarmaksi että selän takana kälätetään vaikka miten päin olisit. Että kusipää olet joka tapauksessa jossain kohdassa. Ja sun esimiestä ei kiinnosta muu kun sun tulos. Mitä korkeammalle nouset sen yksinäisempi olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä sellaisiin hommiin kannata hakeutua jos eo todella uskalla ottaa riskejä tai kestä paineita. Ja tärkeintä; pitää osata toimia sen kanssa ettei ole aina pidetty ja tiedätvarmaksi että selän takana kälätetään vaikka miten päin olisit. Että kusipää olet joka tapauksessa jossain kohdassa. Ja sun esimiestä ei kiinnosta muu kun sun tulos. Mitä korkeammalle nouset sen yksinäisempi olet.
johtajaksi haluavat ovat varmaan kiinnostuneita johtamisesta, ei esim. jonkun vipstaakin rakentamisesta. Pitäisi olla kiinnostunut hallinnoimisesta ja muusta sellaisesta, jolla ei ole sen itse "asian" kanssa tekemistä.
on meitä muitakin.