ovatko muut päättäneet asua vähän ahtaammin, jotta on varaa muuhun elämiseen?
Asumme 82 neliön rivarissa 2 aikuista ja 2 lasta. Säilytystilaa on tosi vähän ja huoneet pieniä. Tässä on siis mahdutettu silti 3 pientä makkaria vaikka on tavallaan vain kolmio.
Huoneisiin mahtuu juuri ja juuri sängyt sekä 1 kaappi. Muuta ei sitten mahdukaan ja kaikki sängynaluset ja kaappien päälliset on hyödynnetty tavaroiden säilyttämiseen.
Olimme ajatelleet, että muutamme omakotitaloon sitten kun on lapsia, mutta nyt ei houkuttaisikaan yhtään alkaa ottamaan uutta lainaa. Tämä asunto oli sen verran "halpa" että se on pian maksettu pois. Vaikka myisimme tämän niin joutuisimme silti ottamaan omakotitaloa varten 100-150 tonnia uutta lainaa.
Asunto sinänsä on muutenkin todella hieno, ainut vika on nuo tosi pienet huoneet ja mitätön säilytystila. Eläisikö silti kuitenkin näin ja elämiseen jäisi kivasti rahaa, vai pitäisikö vielä kerran muuttaa ja panostaa kunnon huoneisiin lapsille sekä siihen säilytystilaan. Omakotitalossa tietysti olisi mukavampi iso pihakin sitten ja sinne saisi laittaa mitä haluaa.
En tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (15)
eläminen. Valitsisin sen, missä asutte jo.
kuuteisen vuotta, sitten tehtiin toisin, eli nyt on tilaa, mutta monesta muusta tingitään :)
että tällä hetkellä lasten koulu on ihan vieressä, mutta minulla on pitkä melkein 50km työmatka ja miehellä 30km työmatka. Jos muuttaisimme niin ostaisimme omakotitalon lähempää suurta kaupunkia, jolloin miehellä olisi vain muutaman kilometrin matka ja minulla ehkä 20km. ap
jos on ja nykyinen alue kiva, en muuttaisi.
vähän ärsyttää tämä kamala työmatka 50km. Vaikka se sujuukin kyllä tosi nopeasti moottoritietä pitkin n.40min jos sitäkään.
Ja sitten se kun isoon kaupunkiin on 30km. Ei tänne "korpeen" tule kukaan koskaan käymään eikä täältä tule helpolla lähdettyä mihinkään. Tosin en tiedä kävisikö meillä niitä vieraita sitten lähempänäkään kaupunkia tämän useammin.
Jos asuisimme lähellä kaupunkia sieltä voisi kesälläkin lähteä pyöräilemään vaikka mihin. Nyt olemme täällä keskellä ei mitään...
Ääh on tämä vaikeaa! Mutta tosiaan minulla on pieni palkka, käteen jää ehkä 1700e kuussa. Joten siinä mielessä ei houkuttaisi yhtään alkaa uudelleen maksamaan lainoja! Miehellä kyllä on paljon parempi palkka.
Mietin vain, että pitäisikö panostaa matkusteluun, käydä lasten kanssa harrastuksissa ja laskettelu/huvipuistoreissuilla ja tehdä kaikkea muuta kivaa sillä rahalla mikä menisi sitten omakotitalossa kituutteluun?
En osaa päättää.
Ap
Haluja isompaan olisi, ollaan 35 vuotiaita ja asuntolainaa ei enää ole. Joten mahdollisuuksiakin olisi ostaa isompi, tuntuu vaan, että ei ole mitään meidän näköistä tarjolla. Joten asumme tässä ja säästämme -> johonkin?
Tuntuu aika oudoltakin, että joka kuukausi voi laittaa useamman tonnin säästöön.
pakko maksaa kuin viimeistä päivää, ottakaa pidempi maksuaika.
Asutte omakotitalossa kun lapset on pieniä ja sitten myytte pois kun lapset lentää pesästä. Vaihdatte sitten takaisin pienempään ja halvempaan
emme ole koskaan halunneet laittaa asumiseen viimeistä senttiä ja varsinkaan ottaa isoa lainaa. Tosin emme asu erityisen ahtaasti, esim. meillä on kaikille lapsille omat huoneet. Meilläkin on kohta laina maksettu.
Laitamme rahaa muuhun "elämiseen" kyllä, joten jos esimerkiksi luopuisimme matkustelusta ja ottaisimme lisää lainaa voisimme varmasti ostaa hulppeankin talon. Mutta se ei vain ole meidän arvostusasteikossa kovinkaan korkealla. Nyt ei ainakaan tule paniikki asuntolainan kanssa, vaikka molemmilta menisi työt, selvitään hyvin.
mutta me asumme mieluummin juuri ja juuri riittävän kokoisessa asunnossa niin että rahaa jää muuhunkin, kuin isossa lukaalissa joka nielisi kaikki rahat.
Meilläkään säilytystilaa ei ole paljon (enemmän tosin kuin 3 komeroa), mutta se pulma ratkesi kun teimme tiukan karsinnan siitä mitä tavaroita kotiimme jää tai tulee. Omilla vanhemmillani on 2 kertaa isompi asunto kuin meillä, ja se on IHAN täynnä kamaa, en halua samaa omaan kotiini! Nykyisin kun vielä on kierrätyskeskukset sun muut niin itselle turhiksi muuttuneet tavarat on helppo laittaa kiertoon eikä tarvitse heittää kaatopaikalle.
Onko nuo sitten ainoat vaihtoehdot?
Ts. saako isompaa rivaria/kerrostaloasuntoa niin, että ei tarvitsisi ottaa noin isoa lainaa.
Meillä on se tilanne, että asutaan 120 rivarissa Helsingissä. Omakotitaloa varten pitäisi tosiaan ottaa ainakin satatonnia lisää lainaa.
Kantsii myös miettiä mitä lapset muistaa lapsuudestaan.
Minusta olisi kituuttamista asua tuollaisessa kopperossa. Minä tykkään, kun kotona on tilaa. Joten me on panostettu asumisen väljyyteen, ollaan sen verran koti-ihmisiä, että kotona on oltava viihtyisää. Eikä kaivata sitä, että koko ajan pitäisi mennä, harrastaa ja lomailla. Tietenkin käydään pienillä lomillakin ja harrastetaankin, mutta meillä ei ole lomissa eikä harrastuksissa kallis maku.
Aiemmin asuttiin ahtaammin, ja kyllä nyt tuntuu ihan siltä, että vieraitakin meillä käy mieluummin, kun tällä ei enää tarvi istua kuin sillit suolassa, vaan vieraillakin on tilaa istua väljästi ja hengittää.
melko edullisesti. Me säästettiin materiaaleissa. Ei mitään luksusta laitettu vaan ihan perussysteemejä. Neliöitä tässä on riittävästi. Vielä näin 13 vuoden jälkeen on ihan kelpo kunnossa koko talo ja autotalli.
Ollaan lyhennetty vain 350 e/kk asuntolainaa ja kohta se on maksettu. Olen nyt 40 v. Oikeestaan mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Paljon on matkusteltu ja suht uudet autot on ja jopa mökki saatu rakennettua. Mutta en ole missään vaiheessa kokenut olevani velkavankeudessa.
Tutuilla on tosi upeita 200-300 neliön ok taloja vaikka millä herkuilla. No onhan ne hienoja asustaa, mutta velkaakin on sitten ihan kivasti ja 20-30 vuoden maksuajalla. Sanovat, että jos tulee tiukka tilanne, niin myyvät talon.
Mulle kelpaa vaatimattomampikin taso ja se ettei tarvitse miettiä tiukkoja tilanteita :)
Jos vielä rakennamme uuden talon, niin päätetty, että alle 100 neliötä järkevällä suunnittelulla ja maalämmöllä. Sähkölaskut saatava sitten minimiin, koska sähkön hinta ei ainakaan halpe vaan päinvastoin.
mutta jos olisi iso asunto, niin ei olisi varaa reissata 3-4 x vuodessa, lapsetkin tykkää tästä (teinejä)
Kannattaa miettiä esim. näitä:
-Pitääkö olla erikseen juhla- ja arkiastiat, mielummin yhdet neutraalit jotka kelpaavat molempiin, varsinkin kun niitä juhlia harvoilla usein on. Astioita myös vuokrata, turha säilöä isoa määrää kahvikuppeja jos joka toinen vuosi ovat käytössä.
Sama koskee kattiloita ja pannuja, montako oikeasti tarvitsee?
-Matoissa ja lakanoissa, pyyhkeissä myös karsintaa, em. pitää olla ja vieraillekin riittää, mutta liika on liikaa ja vie turhaan tilaa.
-Järkeistä vaatehuonetta, esim. matkalaukkujen sisään voi laittaa tavaraa niin ovat "käytössä" sen sijaan että tyhjinä veisivät tilaa. Esim. vieraspeitot kangaspussiin ja matkalaukkuun, helppo ottaa pois kun reissuun lähdette.
-Karsikaan ns. turha roju pois, monilla on käsittämättömät määrät kippoja ja maljakoita ym. joita ei tarvita niin paljoa. Samoin pieneksi jääneet vaatteet nopealla seulonnalla pois, samoin lelut joilla ei enää leikitä.
-Järkeistäkään säilytystilat, esim. sohvapöydäksi arkku =sen sisällä säilytystilaa vert. tavallinen pöytä. Teettäkää vaikka puusepällä mittojen mukaan huonekaluja, esim. ei välttämättä kovin syvä kaappi mutta lattiasta-kattooon mallia, mahtuu paljon tavaraa. Katsokaa onko huonekalut oikean kokoisia, miksi pitää 200cm leveää sänkyä jos 160cm riittäisi hyvin.
Mittatilaushuonekalut ovat erittäin hyvä asia, saa kulmia ym. hyödynnettyä, ja tulevat halvemmiksi mitä isompaan muuttaminen vaikka jonkun verran maksavatkin.
Lastenhuoneessa voi olla sängyt joiden alla laatikostot, saa säilytystilaa hyvin. Jos kirjoa, niin laittakaa niitä hyllyille katon rajaan, jos sellaisia etteivät "joka päivä" lueskella (kuten ammattikirjallisuus/keittokirjat).
-Säiltystilaa voi myös vuokrata, jos esim. tavaroita joista ette halua luopua mutta joille ei ole tilaa, niin vuokratkaa säilytystilaa, ei ole kallista.
Samalla rahalla saisitte tilavan kerrostaloasunnon, ei pihatöitä eikä muitakaan remonttihuolia kuten ok-talossa. Ja varmaan riittävän lähellä kaupunkia.
En vaan ymmärrä, mikä onni ja autuus on ok- tai rivariasumisessa. Kun löytyy rauhallinen ja kiva kerrostalo, niin se on mielestäni ehdottomasti paras asumismuoto. On pyöräkellarit, kuivaushuoneet, meillä on pihalla grillikatos ja muutenkin piha-aluetta leikkipaikkoineen. Palvelut vieressä ja julkinen liikenne pelaa. Ulkoilla voi puistossa tai mennä kesällä rantsuun :)
että tällä hetkellä lasten koulu on ihan vieressä, mutta minulla on pitkä melkein 50km työmatka ja miehellä 30km työmatka.
Jos muuttaisimme niin ostaisimme omakotitalon lähempää suurta kaupunkia, jolloin miehellä olisi vain muutaman kilometrin matka ja minulla ehkä 20km.
ap