Mitä ihmettä teen? Mt-ongelmainen ystäväni on alkanut roikkua lahkeessani rasittavuuteen asti.
Tyyppi soittelee ja tekstailee päivittäin. Jos en vastaa, hän suuttuu ja tivaa syytä. Lisäksi hän alkanut tulla kutsumatta kylään useita kertoja viikossa. Olen ehdottanut, että voisimme sopia tapaamiset etukäteen, mutta viesti kaikuu kuuroille korville.
Tapaamisista tekee rasittavia se tosiasia, ettei kaveri pysty ajattelemaan mitään tai ketään muuta kuin itseään. Koko maailma on hän ja hänen sairautensa.
Välejä en halua katkaista eikä tyyppi usko normaalia järkipuhetta.
Kommentit (3)
tilanne pari vuotta sitten. Järkipuhetta ei uskonut, joten pakko oli ottaa etäisyyttä ko.ihmiseen. Pahalta tuntui, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut. En jaksanut enää olla terapeuttani, ilmaisena, enkä myötäillä sairaan ihmisen haavemaailma-kupla-elämää...
tilanne pari vuotta sitten. Järkipuhetta ei uskonut, joten pakko oli ottaa etäisyyttä ko.ihmiseen. Pahalta tuntui, mutta muuta vaihtoehtoa ei ollut. En jaksanut enää olla terapeuttani, ilmaisena, enkä myötäillä sairaan ihmisen haavemaailma-kupla-elämää...
Mulla tosin mies, joka oli katsonut sivusta "kaverin" miessotkuja ja edestakas miehensä anssa vehtaamista ja kaikkea muuta outoa mitä siihen liittyi, sanoi että älä viitsi olla enää tekemisissä tyypin kanssa. Tämä nainen tietysti suuttui siitä minulle :D tosin en kyllä kertonut mieheni "kieltäneen" "kaveruussuhteen".
Sano, että nyt riittää. Aseta rajat kuin lapselle. Muuten suhteenne ajautuu väistämättä kokonaan karille. Päätä, että nyt olette kokonaan erossa niin ja niin kauan, esim. viikon tai pari. Sano, että ystäväsi tarvitsee ammattiauttajaa ja kehota soittamaan mielenterveystoimistoon.