Lue keskustelun säännöt.
Laihdutuksesta...hienoa sananhelinää, termejä
22.02.2012 |
Olen tässä pohtinut kun sanotaan pitää tehdä elämänmuutos.
Mutta se ainakin minun kohdallani tarkoittaisi, sitä että en koskaan koskaan saisi syödä itseäni kylläiseksi, se on kamalaa!
Olen kierteessä lihon laihdutan lihon laihdutan. Se että paino pysyisi samoissa luvuissa eikä lihoisi tai laihtuisi tarkoittaisi ikuista ikuista kieltäytymistä ja kitukuurilla oloa koko elämä.
Kaikkia hienoja termejä on kuten painonhallinta, mun painonhallinta on sitä että kadun joka suupalaa jonka syön, ravaan vaakalla joka päivä.
Sitten kun luovutan en käy vaakalla ja syön nk normaalisti että sen verran ettei ole nälkä ja on hyvä olo lihon!!! Ja lihon sillätavalla että en itse sitä huomaa , kerrankin luulin lihoneeni ehkä pari kiloa,kun en vuoteen käynyt vaakalla se oli kymmenen kiloa, mutta vakaa kertoo totuudeen paremmin kuin silmä !
Kommentit (9)
et laihdu pelkästään syömällä vähemmän.
lisää liikunnan avulla kehoosi aktiivista massaa (=lihasta) niin kulutat päivittäin isomman määrän energiaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että laskin kuinka paljon kaloreita kuluttaisin tavoitepainossani, jos harrastaisin liikuntaa ja tekisin samaa suhteellisen fyystistä työtä kuin laihdutuksen aloittaessani ja lähtöpainossani.
mitoitin ruuat sen tavoitepainon kalorimäärän mukaan ja vaikka alkuun tuntui, että kupsahdan nälkään, jatkoin, koska tiesin, että jollain toisella tapaa laihduttaessani, kokisin saman.
alkuun laihduin nopeasti, mutta lähestyessäni tavoitepainoani, vauhti hidastui, koska kalorivaje oli jatkuvasti pienempi. en kuitenkaan muuttanut mitään, vaan päätin, että tapahtuu kun tapahtuu, ei minulla mihinkään ole kiire. eipä ne ylimääräiset kilotkaan olleet päivässä tulleet.
kun lopulta pääsin tavoitepainoon, minun ei tarvinnut tehdä mitään. ei alkaa hallita painoani, ei muuttaa liikuntatottumuksiani tai ruokailutottumuksiani, koska söin jo valmiiksi juuri sen verran kuin sen painoisena kuuluikin.
en koskaan kieltäytynyt mistään, vaan söin ainoastaan pienempiä annoksia tai otin takaisin seuraavana päivänä. pizzaperjantai tarkoitti pizzaperjantaita. ainoastaan vähemmällä määrällä, koska tiesin, etten tavoitepainossanikaan tarvitsisi kokonaisen pizzan kalorimääriä.
paino on pysynyt poissa. mulle tämä oli paras tapa laihduttaa, koska en joutunut tekemään muita muutoksia kuin mitä ensimmäisillä viikoilla tein. minun itsekurillani en olisi myöhemmin kyennyt toimimaan toisin. eli jos olisin vaikkapa laihduttanut tietyllä kalorimäärällä ja olisin tavoitepainoon päästyäni joutunut vähitellen alkaa lisäilemään ruokia, jotten laihdu liikaa, mutta kuitenkin siten, että en enää liho, uskon, että metsään olisin mennyt.
en tiedä toimisiko tämä sinulla, mutta tässä nyt kuitenkin yksi yhdellä ihmisellä hyväksi koettu keino, jos joku haluaa kokeilla.
Itsekin mielellään syön liian isoja annoksia, välillä lähes ahmin. Nykyään kun tulee tarve syödä paljon, syön ensin 2 lautasellista kasviskeittoa. Olen oppinut maustamaan sen hyvin, parsakaalia, paprikaa, kurkkua ihan mitä vaan. Maha täynnä, on terveellistä ja tuskin lihottaa. Jos vielä pitää jatkaa ahmimista, niin rasvaton rahka + maustamaton rasvaton jugurtti + marjoja (alkuun oli pakko laittaa myös sokeria tai makeutusainetta).
Olen samanlainen, jos syön kunnes on muka hyvä olo, syön liikaa. Googlettelin sitten aikani mahd. kevyitä ja terveellisiä ruokia ja väkisin totuttelin niistä pitämään. Noihin kasvismössöihin olen ihan koukussa, oikeasti tykkään. Yli puoli kiloa menee päivässä :)
Ensin otin tavoitteeksi liikkua kahdesti viikossa. Vauva vaunuun ja kävelemään lenkki. Tein tämän koko talven ajan ja maaliskuussa kun tiet alkoi sulaa niin jätin lapsen kotiin miehelle ja menin yksin saman lenkin, juoksin osan matkasta.
Kaksi kertaa viikossa, ei selityksiä miksi vaan yksi. Merkkaa kalenteriin urheilu.
Kun kunto tuosta kasvoi niin huomasin kun jaksoin juosta koko matkan, josta aluksi otin vaan pyrähdyksiä.
Sitten pidensin matkaa. Välillä koitin rikkoa ennätystäni, omaa parastani ja leikkimielisesti.
Elämäntavan muutoksen alussa söin herkkuja samanlailla usein. Mutta koitin valita vähemmän tai semmoinen jossa vähemmän energiaa.
Hevin määrää lisäsin. En ole koskaan ymmärtänyt laihduttajia jotka kärsii nälästä.
Lihavuus johtuu siitä että saa liikaa kaloreita, eikä kuluta niitä. Kroppa tarttee polttoainetta ja varsinkin jos meinaa käydä töissä ja liikuntaakin harrastaa niin ajatus on kummallinen ettei syö.
Sittemmin minuun puri urheilukärpänen, sain kiksejä liikunnan rääkistä ja se yksin vaatii paljon energiaa että jaksaa liikkua paljon!
Alussa helppoa on vaan tutkia määriä ja mikä herkku on kevyempää kuin toinen: Wienerpulla on kaloreissa ylempänä kuin kermapulla, sitten voipulla, sitten perussokeripulla jne. Kalorimäärä jota ahtaa itseensä pienenee ja kroppa kestää tämän muutoksen.
Lisää liikuntaa päälle niin kulutus kasvaa. Ei liikaa niin se on nautinto ja siitä on hyvä kiristää kesällä. Syksyllä lisää.
Pieniä repsahduksia saa tulla, elämä ei saa olla suorittamista mutta koita keksiä nautintoja ihan tavallisesta ruuasta.
Mieti herkkujesi syy: lohdutus, palkinto? Voiko tapoja muuttaa?
Kauppaa varten tarttee olla helppoja, nopeita, hyvältä maistuvia ohjeita niin sateisena, pimeänä tiistaina et sorru mässäämään liikaa.
Syö ennen kauppaa, tee kauppalappu, osta ilman syyllisyyttä herkkujakin, ennen kassaa katso mitä heräteostoksia korissa on ja poista osa.
Tee itsestäsi hyvä tsemppaaja ja mieti miksi tahdot laihtua ja miten se onnistuu.
Liika yrittäminen alussa on helppo tapa saada itsensä rääkättyä puhki ja kyllästyt. Kokeile kuntosalia, sen erillaisia tarjontoja. Kokeile uusia urheilulajeja (niitäkin joita et kuvittelisi ehkä harrastavasi; kuten nyrkkeily, seinäkiipeily).
Mieti erilaisia liikuntamuotoja, melonta, ratsastus, golf.
Käytä liikuntaa pitkin päivää: tee pieni jumppaliike tai muutama vatsalihasliike aamulla.
Venyttele, keskity hyvään ryhtiin.
Tee vähemmän liikkeitä mutta keskity että teet ne oikein. Opettele kuuntelemaan kehoa.
Kävele 1-2 bussiväliä kauempaa, jätä auto parkkipaikalla kauemmas ovesta, valitse rappuset hissin sijasta.
Istu/makaa lattialla kuin sohvalla löhössä, varsinkin jos sinulla on pieniä lapsia niin tämä lähentää teidän suhdettakin. Kuka lapsi vastustaa äitiä/isää joka makaa lattialla, saat lapsen syliisi leikkimään ja taas tulee hyötyliikuntaa tai lapsi saattaa tykätä kun saa olla painona kun teet vatsalihaksia tai nostat häntä painona.
Aurinkoista kevättä! Syö mieluumin kuin jätät syömättä mutta katso mitä syöt!
Mulla ihan sama: pizzaperjantai on pizzaperjantai!
Ei pelkkä jättipizza meetwurstilla vaan jauhellihalla, siitä tonnikalalla. Sitten puolikas ja paljon kasviksia.
Kaloreita tulee aina, mutta miten paljon ja mistä?
Minulla sama tapa laihdutti, se tulee kyllä paino tippumaan ja elämänmuutoksessa tarkoitus saa olla juuri muutos, asteittain ja tottua elämään joka on vähän erilaisempi mutta terveellisempi.
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka tuntuvat täyttävän vatsan enemmän, kuin sen määrä antaisi ymmärtää. Omena on yksi tällaisista. Silloin kun tuntuu, että mikään ei riitä, syön omenan tai kaksi ennen ateriaa ja tulen kylläiseksi todella nopeasti aterian aikana. Eikä se kylläisyys mene kovin nopeasti ohi, että tulisi sitten myöhemmin ahmittua mitään.
Ainakin saisit syödä kunnolla, ja ei tarvi kokea mitään huonoa omaatuntoa. Ja siitä tuleekin helposti elämäntapa, kun sen toteuttaa oikein. Ei tarvi laskea kaloreita, ei urheilla vastointahtoaan väkisin. Ja pizzankin voi perjantaina tehdä, karpisti totta kai =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat aika reipas liikunta ja lihaskunnon kasvattaminen. Mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeammin paino pysyy kurissa.
laihduttaessakin saa syödä itsensä kylläiseksi, kunhan valitsee ruoan niin ettei sen kaloritiheys ole suuri. Mulle keino tuohon on ollut lisätä runsaasti kasvisten määrää, täytän aina puolet lautasesta salaateilla. Silloin saa syödä määrällisesti niin paljon että vatsa tulee täyteen mutta ei tule liikaa kaloreita niin ettei lihoisi, vaikka osa lautasesta olisikin ihan tavallista ruokaa esim. muutama peruna ja pihvi.