Mihin Halla-aho on hävinnyt?

Julkisuudessa on puolustusvoimauudistuksen yhteydessä käyty runsaasti keskustelua siitä, ettei Uudenmaan prikaati Dragsvikissä ole lakkautettavien varuskuntien joukossa, sekä siitä, mikä on ollut ruotsalaista kansanpuoluetta edustavan puolustusministeri Stefan Wallinin osuus ruotsinkielisen Dragsvikin säästymisessä lakkautukselta tai yhdistämiseltä.



Wallin, samoin kuin pääministeri Jyrki Katainen, on useissa yhteyksissä vakuuttanut, ettei kielipolitiikalla ole ollut osuutta lakkautuslistan laatimisessa. Lisäksi hallitus on korostanut sotilaiden roolia listan laatimisessa ja vedonnut näiden ammattitaitoon.



Iltalehti uutisoi 15.3. puolustusvoimain komentajan Ari Puheloisen allekirjoittamasta selvityksestä, jonka mukaan Uudenmaan prikaati oli vielä syksyllä muutosten kohteena olevien joukko-osastojen listalla. Puheloisen mukaan puolustusministeri Wallin ohjeisti puolustusvoimia niin, että Uudenmaan prikaati jätettiin pois lopullisesta puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallista.



Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:



Ohjeistiko puolustusministeri Stefan Wallin Puolustusvoimia jättämään Dragsvikin pois lakkautusuhan alla olevien yksiköiden listalta, vai puhuuko komentaja Puheloinen ns. muunneltua totuutta? Mikäli Wallin, komentaja Puheloisen raportoimalla tavalla, vaikutti suoraan Dragsvikin varuskunnan säilymiseen, eivätkä hänen motiivinsa olleet kielipoliittisia, kysyn, mitkä ei-kielipoliittiset tekijät asettivat Dragsvikin lakkautettavaksi päätettyjen varuskuntien edelle.



Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2012

Jussi Halla-aho /ps