Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Polven tekonivelleikkaukseen pääseminen ja leikkauksesta toipuminen

Vierailija
06.11.2026 |

Onko kokemuksia? Millä oireilla ja löydöksillä olette päässeet leikkaukseen? Oliko pitkä sairausloma ja toipuminen, ja miten kuntoutus sujui? 

Polvesta ilmeisestikin tulee parempi kuin uusi? 😀

Kommentit (51)

Vierailija
41/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä leikkauksia ollaan vähentämässä, koska hyöty ei useinkaan ole kovin suuri. Testattiin valeleikkauksilla ja tulos oli yhtä hyvä kuin oikeasti leikatuilla.

Monesti auttaisi laihduttaminen, mikä keventää nivelten kuormaa.

Vierailija
42/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jonoon pääsee kun tarpeeksi on nivel rikki. Jonoon ei pääse jos ei laihduta jos on lihava koska leikkaus on turha 

Muokkaan vähän tekstiäsi. Jonoon pääsee jos nivel on tarpeeksi rikki. Jonoon pääsee vaikka olisi lihava, mutta sen jälkeen on suositeltavaa laihduttaa, jotta tekonivelestä olisi mahdollisimman pitkä hyöty. Näin on läheisilleni sanottu. Ja tosiaan leikkauksessa olivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tekonivelet molemmmissa polvissa, Ensimmäinen  v.2008 ja toinen v.2012. Toipuminen leikkauksesta on tietenkin yksilöllistä, minulla kesti n. 3 kk. Leikkauksen jälkeen on kipuja, mutta n. kuukaudessa kaikki kivut on poissa. Huom. polvissa ei ole minkäänlaista kipua eikä tuntemuksia nyt. Pystyn pyöräilemään. kävelemään pitkiäkin matkoja, tekonivelpolvilla pystyy samaan kuin terveilläkin polvilla, syväkyykky ei onnistu.

Leikkaukseen kannattaa ehdottomasti mennä, heti kun ortopedi katsoo leikkaukkauksen aiheelliseksi.

Nykyään puhutaan paljon kuinka liikunta lähes parantaa nivelrikon, eikä leikkausta tarvita. Liikkuminen on vaan kovin vaikeaa, jos et pysty varaamaan jalalle ja kyynärsauvat ovat jo käytössä. Nivelrikkokivun ymmärtää vain se kuka on sen kokenut, ei siitä saa oikeaa kuvaa nuori lääkäri, joka on saanut tietonsa kirjasta lukemalla, ilman omakohtaista kivun kokemusta.

Itselläni rustot on lähes kokonaan jo poissa, joten liikkuminen alkaa olla todella kivuliasta. Keppejä en vielä tarvitse kuin ajoittain, mutta jo 200 metrin kävelyn jälkeen alkaa kipu vaikuttaa. Portaita en kykene kulkemaan, ellen saa kaiteesta autettua, jne. Hankaloittaa todella arkea ja yöunia, kun on leposärkyä kipulääkkeistä huolimatta. Ja joka ikinen kerta yöllä kun vaihdan asentoa, herään, koska polveen sattuu ja asentoa on vaihdettava varoen, hitaasti. Ap

Kyllähän nuo sinun oireesi alkaa olla sellaisia, että tekonivelleikkauksesta hyötyisit. Yösärky ja lyhyt kävelymatka, jonka jaksaa kävellä ovat jo leikkauskriteereitä. Käy neuvottelemassa ortopedin kanssa.

Olen vasta siinä vaiheessa, että on poistettu nestettä nivelestä ja piikitetty kortisonia, ja jos ei auta niin tulee lähete ortopedille. Mutta leikkauksesta jo puhuttu, koska eihän tuo kortisoni auta. Ap

Vierailija
44/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen polvi leikattiin kun olin 46-vuotias, rusto oli täysin kulunut pois, nelosasteen nivelrikko. Toista polvea ei vielä ole leikattu, on lähes yhtä pahassa kunnossa. Kaikkea kokeiltiin ennen leikkausta, mikään ei auttanut. 

Leikkaus meni hyvin, toipuminen oli nopeampaa kuin osasin odottaa. Vahvan särkylääkkeen pystyin lopettamaan jo viikon päästä leikkauksesta, miedompaa lääkettä söin pidempään. Jumppasin paljon ja sekin auttoi.

Vierailija
45/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niitä leikkauksia ollaan vähentämässä, koska hyöty ei useinkaan ole kovin suuri. Testattiin valeleikkauksilla ja tulos oli yhtä hyvä kuin oikeasti leikatuilla.

Monesti auttaisi laihduttaminen, mikä keventää nivelten kuormaa.

Tässä testissä ei ollut kyse tekonivelleikkauksista, vaan nivelsideleikkauksista. Jälkimmäisistä ei siis ollut juuri hyötyä valeleikkauksiin verrattuna, mutta tekonivelet on eri juttu. Muistat siis oikeaa tutkimustw, mutta se ei vaan liity ketjun aiheeseen.

Vierailija
46/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä leikkauksia ollaan vähentämässä, koska hyöty ei useinkaan ole kovin suuri. Testattiin valeleikkauksilla ja tulos oli yhtä hyvä kuin oikeasti leikatuilla.

Monesti auttaisi laihduttaminen, mikä keventää nivelten kuormaa.

Tässä testissä ei ollut kyse tekonivelleikkauksista, vaan nivelsideleikkauksista. Jälkimmäisistä ei siis ollut juuri hyötyä valeleikkauksiin verrattuna, mutta tekonivelet on eri juttu. Muistat siis oikeaa tutkimustw, mutta se ei vaan liity ketjun aiheeseen.

Juuri näin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tekonivelet molemmmissa polvissa, Ensimmäinen  v.2008 ja toinen v.2012. Toipuminen leikkauksesta on tietenkin yksilöllistä, minulla kesti n. 3 kk. Leikkauksen jälkeen on kipuja, mutta n. kuukaudessa kaikki kivut on poissa. Huom. polvissa ei ole minkäänlaista kipua eikä tuntemuksia nyt. Pystyn pyöräilemään. kävelemään pitkiäkin matkoja, tekonivelpolvilla pystyy samaan kuin terveilläkin polvilla, syväkyykky ei onnistu.

Leikkaukseen kannattaa ehdottomasti mennä, heti kun ortopedi katsoo leikkaukkauksen aiheelliseksi.

Nykyään puhutaan paljon kuinka liikunta lähes parantaa nivelrikon, eikä leikkausta tarvita. Liikkuminen on vaan kovin vaikeaa, jos et pysty varaamaan jalalle ja kyynärsauvat ovat jo käytössä. Nivelrikkokivun ymmärtää vain se kuka on sen kokenut, ei siitä saa oikeaa kuvaa nuori lääkäri, joka on saanut tietonsa kirjasta lukemalla, ilman omakohtaista kivun kokemusta.

Itselläni rustot on lähes kokonaan jo poissa, joten liikkuminen alkaa olla todella kivuliasta. Keppejä en vielä tarvitse kuin ajoittain, mutta jo 200 metrin kävelyn jälkeen alkaa kipu vaikuttaa. Portaita en kykene kulkemaan, ellen saa kaiteesta autettua, jne. Hankaloittaa todella arkea ja yöunia, kun on leposärkyä kipulääkkeistä huolimatta. Ja joka ikinen kerta yöllä kun vaihdan asentoa, herään, koska polveen sattuu ja asentoa on vaihdettava varoen, hitaasti. Ap

Itsellä nivelrikko molemmissa polvissa, toinen on pahempi. Leposärky lähti kondroitiinisulfaatilla (Kondexin ilman reseptiä, Cartexan reseptillä). 2 kapselia kerralla aamuisin. Pari kuukautta piti syödä, sitten alkoi huomata vaikutuksen. Vaikka saa reseptilläkin niin siitä ei tule sv-korvausta. Olen kuusikymppinen jolla on lonkat jo rautaa, syntymäviat, joka vaikuttanut myös polviin. Nyt olen jotenkin alkanut pelätä mahdollista tulevaa leikkausta, lonkat onnistui hyvin, voiko niin hyvä tuuri olla että polvetkin onnistuisivat, vai menenkö ns. ojasta allikkoon. Raput ylöspäin onnistuu, alaspäin hankalampaa, jostain syystä. Joskus kävellessä vihlaisee niin kovaa että taju meinaa lähteä. On hiukan yliojentuvat polvet ollut aina.

Kokemuksia polvileikkauksesta itsekin tästä ketjusta luen.

Vierailija
48/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 67-vuotiaana muutama vuosi sitten. Taustalla varhain alkanut nivelrikko, polvi oli melko täysin sökönä, mutta sillä pääsi vielä kävelemään, joskaan ei esim portaita.

Toipuminen oli pitkä ja vaikea, vaikka hän oli jumpnnut ja pitänyt lihaskuntoa yllä ennen leikkausta. Noin 6 kk äiti oli sitä mieltä, että leikkaus oli virhe ja että tulos oli huonompi kuin lähtötilanne. Vasta sen jälkeen alkoi helpottaa ja noin vuoden päästä nivel oli hyvä. Vaati tosi paljon lihaskuntoharjoituksia ensin kuminauhoilla yms ja sitten  esim kuntopyöräilyä (oikealla pyörällä pyöräilyyn tekonivel ei enää taivu, mutta pääsee sentään pihalla kävelemään ja saunaan jne)

Miksi tekonivel ei taivu oikeaan pyöräilyyn. Tuo olisi minulle merkittävä ongelma. 

Yleensä kyllä taipuu.

Minä pyöräilin viiden viikon kuluttua. En tietenkään raskaita ylämäkiä - siihen meni vähän enemmän aikaa.

Olin 64 ja toivuin molemmista polvista todella nopeasti ilman mitään kuntoutuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jonoon pääsee kun tarpeeksi on nivel rikki. Jonoon ei pääse jos ei laihduta jos on lihava koska leikkaus on turha 

Tuskin tiedät asiasta, kunhan horiset omiasi. Eiköhän laihtuminenkin ole helpompaa kun nivelkivut ovat poissa ja pääsee liikkumaan.

Vierailija
50/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 67-vuotiaana muutama vuosi sitten. Taustalla varhain alkanut nivelrikko, polvi oli melko täysin sökönä, mutta sillä pääsi vielä kävelemään, joskaan ei esim portaita.

Toipuminen oli pitkä ja vaikea, vaikka hän oli jumpnnut ja pitänyt lihaskuntoa yllä ennen leikkausta. Noin 6 kk äiti oli sitä mieltä, että leikkaus oli virhe ja että tulos oli huonompi kuin lähtötilanne. Vasta sen jälkeen alkoi helpottaa ja noin vuoden päästä nivel oli hyvä. Vaati tosi paljon lihaskuntoharjoituksia ensin kuminauhoilla yms ja sitten  esim kuntopyöräilyä (oikealla pyörällä pyöräilyyn tekonivel ei enää taivu, mutta pääsee sentään pihalla kävelemään ja saunaan jne)

Miksi tekonivel ei taivu oikeaan pyöräilyyn. Tuo olisi minulle merkittävä ongelma. 

Pyöräillessä on joka polkaisussa yksi kohta, joka edelyttää tavallaan hallittua yliliikkuvuutta taaksepäin. Sitä ei huomaa normaalioloissa, mutta tekonivelen kanssa se ei kuulemma enää onnistu.  

Olen huomannut tuota samaa ongelmaa kun nivelrikkoinen polveni on turvoksissa eikä taivu niin paljoa. Tekoniveltä ei vielä ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/51 |
13.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joillakin parantaa, joillakin pahentunut...