Lue keskustelun säännöt.
Vastaako ulkomailla korkeakoulututkinto samaa kuin Suomessa?
30.10.2026 |
"Taloussanomat kertoi keskiviikkona, että 43 prosentilla Woltin läheteistä Suomessa on korkeakoulututkinto suoritettuna. He ovat koulutetumpia kuin suomalaiset keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä vain 34 prosentilla on korkeakoulututkinto."
Minä en tiedä, minä vaan kysyn.
Entä, jos molemmista ryhmistä poimisi 50 henkilöä ja teettäisi heillä erilaisia työtehtäviä omalta alaltaan? Miten kävisi? Minä en tiedä, minä vaan kysyn.
Tai sitten vaikka joku yleistieto. Enkä tarkoita, että kysyttäisiin suomalaisista asioista kuten Marimerkon perustajasta tai Syksyn sävel -voittajista ja kyykäärmeiden kevätheräämisistä vaan yleismaailmallisia asioita. Kyllä yleistiedollakin joku merkitys elämässä on.
Mutta edelleenkään en tiedä onko ulkomailla korkeakoulututkinnon hankkineella osaaminen ja tietäminen samalla tasolla kuin suomalaisella, minä vaan kysyn.
Kunpa nyt kukaan ei tulisi pilaamaan tätä keskustelua öyhöttämisellä jolloin tämä poistuu täältä ennen kuin varttia ehtii kulumaan.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Ei vastaa. Esim.sosiaalityöntekijän tutkonto/pätevyys ulkomailla useasti vastaa meidän sosionomin tutkintoa, täällä pitää olla yliopistotutkinto. Eri asia, onko järkevää, mutta niin se vain on.
Eikö tuossa aloituksessa kyselty yo-tutkintojen vastaavuudesta, ei sostyöntekijän pätevyydestä.
Ja tietysti on aloja, joilla oleellinen tieto on hyvinkin kulttuurisidonnaista, kuten oikeustiede tai sosiaalityö.
Kysyttiin. Tuli vaan mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän Suomen opinahjot ole sen verran wokettuneet, että en lähtisi samalle viivalle.
Ilman muuta viidakon latvustossa saa saman pätevyyden kuin suomalaisessa yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavat kyllä, koska tutkintojen lähtökohtana on tutkimus ja tulosten julkaisu. Publish or perish. Tiedejulkaisujen kriteerit eivät tee poikkeusta eri maiden tutkijoiden suhteen. Huom, ymmärrän, että on täysin mahdollista, että joku bangladeshiläinen ministerin poika teettää julkaisunsa jollakin toisella.
Ei vastaa. Esim.sosiaalityöntekijän tutkonto/pätevyys ulkomailla useasti vastaa meidän sosionomin tutkintoa, täällä pitää olla yliopistotutkinto. Eri asia, onko järkevää, mutta niin se vain on.
Sosiaalityö myös saattaa olla hyvin erilaista eri maissa. Meillä on viranomaistyötä, jolloin siinä korostuu laillisten päätösten tekeminen ja lakien soveltaminen. Työhön kuuluvat tehtävät ovat myös laajuudeltaan aivan valtavat. Verrattuna sitten esim. anglosaksiseen malliin, jossa aikuissosiaalityö on enemmän diakonia mallista ja lastensuojelu kattaa ainoastaan huostaanoton.
Vierailija kirjoitti:
Sittenhän tuli Rkp:n pj:n kysymys: Mikseivät täkäläiset työmarkkinat vedä korkeakoulutettuja osaajia tasoaan vastaaviin palkkatöihin katsomatta siihen, onko tutkinto peräisin kotimaasta vai ulkomailta?
Hyvä kysymys, johon ei kukaan päättäjä ainakaan ei osaa vastata.
Vain polkupalkkalaiseksi pääsee paskaduuniin... Tämä on Suomi armon vuonna 2026...
Vaikka jollakin muslimilla on ruutupaperille kirjoitettu tutkintotodistus niin ei siihen kukaan usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perustuuko 40% omaan ilmoitukseen? On parempi sanoa olevansa korkeakoulutettu kuin toimineensa Somaliassa merirosvona tai al-shabaab terona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ulkomailla" kyllä noihin mahtuu monentasoista koulutusta.
"Maiden lukumäärä voi vaihdella sen mukaan, mitä kansainvälisiä tunnustuksia lasketaan mukaan:
• 197 maata: Jos mukaan lasketaan YK:n 193 jäsenmaan ja kahden tarkkailijavaltion lisäksi osittain tunnustetut alueet, kuten Taiwan ja Kosovo.
• Yli 200 maata: Jos laskuihin otetaan mukaan myös muut kiistanalaiset alueet ja de facto -valtiot (kuten Pohjois-Kypros, Abhasia tai Etelä-Ossetia).
Opiskelin aikoinaan kesälomalla Kreikassa sähköinsinööriksi kahdessa viikossa, paperi kelpaa suomessa.