V itun vaihdevuodet kirja

Kirjastossa varauksessa minulla. Kyllähän sitä hypetettiin kun se ilmestyi. Mielenkiinnnosta aion lukea.

Kuulostaa todella wt:ltä.

En ole lääkevastainen ja mielestäni jokainen saa hakea apua oireisiinsa, jos pahalta tuntuu. Teen niin itsekin. 

Mutta kieltämättä kirja kuulosti joltain lääketehtaiden mainokselta. Hormoneja ylistettiin. Myös SSRI-lääkkeet, joiden haitoista on viime aikoina paljon puhuttu, olivat oiva, tai ainoastaan ainoa apu niille, joille hormonit eivät sovi. 

Lääkkeiden haitoista ei puhuttu mitään. 

Väitettiin taas valheellisesti, että ihmistä ei ole luotu edes elämään yli 30-vuotiaaksi, vaikka muinaisten metsästäjä-keräilijöiden alhainen keskimääräinen elinikä johtui korkeasta lapsikuolleisuudesta ja muuten vaarallisesta elämästä. Ihmisellä on aina ollut kyky elää noin 80-vuotiaaksi. 

Olen jo sijalla 32 varausluettelossa.

Nykyään puhutaan paljon siitä, että diagnoosista voi tulla identiteetti. Minusta tuntui, että kirjan kirjoittajille oli vaihdevuosista tullut identiteetti. Ihan mitä tahansa elämässä tapahtuikaan, se johtui vaihdevuosista. 

Hormoneja, psyykelääkkeitä ja Ozempiciä.. Näillä pitää mennä. Jos tämä on cocktail, jolla pidetään itsensä menossa yhä mukana, niin hautaudun mieluummin metsämökkiin. Siellä olen onnellinen ja pärjään ilman lääkkeitä. 

Mulla on ehkä paras olo aikuisiällä nyt tukevasti vaihevuosien keskellä. Ei oon jatkuva anemia verenhukan takia, ei kramppeja, ei mielialan vaihteluita, migreeni pysyy enimmäkseen poissa. Kuumat aallot on siedettäviä, kun muistaa kerrospukeutumisen. Nuorempana palelin koko ajan, niin tää on mukavampaa.  Mulla ei oo enää mitään paniikkitarvetta miellyttää ketään, ja se näyttää pelottavan tietyntyyppisiä miehiä 😆

Ei ole hormonihoitoa, ei mielialalääkitystä, laihduttaa tietty voisi, mut sit tulisi taas varmaan kylmä.

Aivot toimii edelleen hyvin, ehkä joudun oikeasti opettelemaan asioita, ei enää onnistu pelkkä lapsineron tapainen  oppiminen ilman miettimistä...

Tää on sukupiirre, en voi kehuskella, että olisin omilla teoillani saanut tämän aikaan! En voi neuvoa ketään, kun en ole TEHNYT tämän eteen mitään!

Vierailija kirjoitti:

Hormoneja, psyykelääkkeitä ja Ozempiciä.. Näillä pitää mennä. Jos tämä on cocktail, jolla pidetään itsensä menossa yhä mukana, niin hautaudun mieluummin metsämökkiin. Siellä olen onnellinen ja pärjään ilman lääkkeitä. 

Miksi pitäisi pärjätä ilman lääkkeitä?

Hormonikorvaushoito on ihan paras ja eniten elämänlaatua parantava lääke ikinä. Auttaa mielialaan, limakalvoihin, uneen, jaksamiseen, seksuaalisuuteen jne

Töissäkin yli 50v naisten naamasta kyllä näkee kenellä on hormonikorvaushoito ja kenellä ei. Toiset on hyväntuulisia ja virkeitä ja toiset jatkuvasti kiukkuisia ja väsyneitä.

Ja pahat uniongelmat ovat hirveän yleisiä yli 45 vuotiailla naisilla. Univaje aiheuttaa ja pahentaa muita sairauksia. Miksi pitäisi kärsiä, sairastua ja kuolla aikaisin unettomuuden vuoksi, kun siihenkin löytyy hyviä hoitoja.

Ozempic- todella laihduttaa, mutta paras tulos tulee jos samalla muuttaa elämäntapojansa. Samalla lähtee jalkakivut ja liikuntakyky paranee.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään puhutaan paljon siitä, että diagnoosista voi tulla identiteetti. Minusta tuntui, että kirjan kirjoittajille oli vaihdevuosista tullut identiteetti. Ihan mitä tahansa elämässä tapahtuikaan, se johtui vaihdevuosista. 

Yksi vuosi vaihdevuosihlvettiä, siinä todellakin ihan kaikki elämän tapahtumiin reagoiminen johtui niistä hormoniheittelyistä. Ei siis ne tapahtumat, vaan se kokemus niistä tapahtumista. Itse sain tuon kirjan lahjaksi ja sen luettuani menin lääkäriin. Nyt on ihan normaalit kokemukset normaalin elämän tapahtumiin kun on lääkitys.

Jotenkin jopa sairas ajatus etteikö kehon ja mielen asiat kuuluisi hyvinkin kiinteästi identiteettiin. Sairaudentunnottomat ovat oma lukunsa. Vaihdevuodet ovat joillain yhtä rajut kuin joillain teinivuodet, siinä missä osa taas ottaa yhden askeleen seuraavalle tasolle jossa sitten kuljetaan vuosia. Teiniys on ihan normaali identiteettikausi. Niin on vaihdevuodetkin. Jokainen kuitenkin käy nämä yksilöllisesti läpi.

No kirjan innosttamana kokeilin hormonihoitoa muttei kyllä vaikuttanut minulla mitenkään kiputiloihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormoneja, psyykelääkkeitä ja Ozempiciä.. Näillä pitää mennä. Jos tämä on cocktail, jolla pidetään itsensä menossa yhä mukana, niin hautaudun mieluummin metsämökkiin. Siellä olen onnellinen ja pärjään ilman lääkkeitä. 

Miksi pitäisi pärjätä ilman lääkkeitä?

Hormonikorvaushoito on ihan paras ja eniten elämänlaatua parantava lääke ikinä. Auttaa mielialaan, limakalvoihin, uneen, jaksamiseen, seksuaalisuuteen jne

Töissäkin yli 50v naisten naamasta kyllä näkee kenellä on hormonikorvaushoito ja kenellä ei. Toiset on hyväntuulisia ja virkeitä ja toiset jatkuvasti kiukkuisia ja väsyneitä.

 

Ja pahat uniongelmat ovat hirveän yleisiä yli 45 vuotiailla naisilla. Univaje aiheuttaa ja pahentaa muita sairauksia. Miksi pitäisi kärsiä, sairastua ja kuolla aikaisin unettomuuden vuoksi, kun siihenkin löytyy hyviä hoitoja.

 

Ozempic- todella laihduttaa, mutta paras tulos tulee jos samalla muuttaa elämäntapojansa. Samalla lähtee jalkakivut ja liikuntakyky paranee.

Kyllä. Ne rintasyöpäpotilaat vasta virkeitä ja hymileviä ovatkin, eikun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormoneja, psyykelääkkeitä ja Ozempiciä.. Näillä pitää mennä. Jos tämä on cocktail, jolla pidetään itsensä menossa yhä mukana, niin hautaudun mieluummin metsämökkiin. Siellä olen onnellinen ja pärjään ilman lääkkeitä. 

Miksi pitäisi pärjätä ilman lääkkeitä?

Hormonikorvaushoito on ihan paras ja eniten elämänlaatua parantava lääke ikinä. Auttaa mielialaan, limakalvoihin, uneen, jaksamiseen, seksuaalisuuteen jne

Töissäkin yli 50v naisten naamasta kyllä näkee kenellä on hormonikorvaushoito ja kenellä ei. Toiset on hyväntuulisia ja virkeitä ja toiset jatkuvasti kiukkuisia ja väsyneitä.

 

Ja pahat uniongelmat ovat hirveän yleisiä yli 45 vuotiailla naisilla. Univaje aiheuttaa ja pahentaa muita sairauksia. Miksi pitäisi kärsiä, sairastua ja kuolla aikaisin unettomuuden vuoksi, kun siihenkin löytyy hyviä hoitoja.

 

Ozempic- todella laihduttaa, mutta paras tulos tulee jos samalla muuttaa elämäntapojansa. Samalla lähtee jalkakivut ja liikuntakyky paranee.

https://www.dokport.com/fi-fi/eri/ozempic-haittavaikutukset-mita-kaytta…

Just hain kirjan kirjastosta, jonotin sitä 10 kk ajan, varauksia oli noin 900 ennen mua, toki kirjojakin oli noin pari-kolmekymmentä :D

En ole vielä aloittanut lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hormoneja, psyykelääkkeitä ja Ozempiciä.. Näillä pitää mennä. Jos tämä on cocktail, jolla pidetään itsensä menossa yhä mukana, niin hautaudun mieluummin metsämökkiin. Siellä olen onnellinen ja pärjään ilman lääkkeitä. 

Miksi pitäisi pärjätä ilman lääkkeitä?

Hormonikorvaushoito on ihan paras ja eniten elämänlaatua parantava lääke ikinä. Auttaa mielialaan, limakalvoihin, uneen, jaksamiseen, seksuaalisuuteen jne

Töissäkin yli 50v naisten naamasta kyllä näkee kenellä on hormonikorvaushoito ja kenellä ei. Toiset on hyväntuulisia ja virkeitä ja toiset jatkuvasti kiukkuisia ja väsyneitä.

 

Ja pahat uniongelmat ovat hirveän yleisiä yli 45 vuotiailla naisilla. Univaje aiheuttaa ja pahentaa muita sairauksia. Miksi pitäisi kärsiä, sairastua ja kuolla aikaisin unettomuuden vuoksi, kun siihenkin löytyy hyviä hoitoja.

 

Ozempic- todella laihduttaa, mutta paras tulos tulee jos samalla muuttaa elämäntapojansa. Samalla lähtee jalkakivut ja liikuntakyky paranee.

Mistä oletus, että jokainen vaihdevuosi-ikäinen on ylipainoinen ja tarvitsee laihdutuslääkkeen? Itselläni hormonihoito vei libidon täydellisesti. Tasasi mieltä kyllä jossain määrin, mutta välillä taas tuli raivokohtauksia, joita luomuna ei ole. Joillekin sopii, mutta ei nuo mitään ihmepillereitä ole. Lääkkeet voivat auttaa joihinkin oireisiin, mutta voit saada sivuvaikutuksina kimpun uusia. Mutta kukin saa tietysti päättää, mikä itselleen toimii parhaiten. Itse "kitkutan" luomuna, koska vaihtarioireet siedän paremmin kuin hormonien sivuvaikutukset. 

No niin, nyt on luettu kirja.

Kaksi päivää siihen meni, sohvalla köllötellen.

Kirjassa yllätti sen monipuolisuus ja hyvä suomen kirjakieli. Oli kiva lukea, kun kieli oli selkeää ja ymmärrettävää. Eli oli kirjoitettu hienostelematta ja kikkailematta pitkillä ja monimutkaisilla lauserakenteilla. Hyvin oli kirjoitettu kokemuksia ja tuntemuksia.

Kirjassa oli yllättävän paljon muidenkin kokemuksia, kuin vain näiden kahden kirjoittajan. Jokaisesta vaihdevuosioireesta oli tehty oma kappaleensa, jossa ääneen pääsivät nämä kirjailijat omine kokemuksineen ja sitten liuta ventovieraita ja lopuksi oli aina ammattilaisen haastattelu, oli silmälääkäreitä ja gynekologeja yms. haastateltu. Ja sitten vielä ihan yleispläjäys ko. oireista.

Olihan se hormonikorvaushoidon puolesta puhumista oikeastaan alusta loppuun ja ns. vaihtoehtoiset hoidot tuntuivat jäävän vain muutamiksi lauseiksi.

Kuitenkin jäi askarruttamaan, että mikäli hormonikorvaushoito oli heidän pelastus, miksi silti heille kuitenkin jäi liuta vaihdevuosioireita? Esim. uniongelmia ei hormonikorvaushoito korjannut täysin, vaan molemmat kirjailijat käyttävät lihottavaa masennuslääkettä uniongelmiinsa. Ihmettelivät vain painonnousua, mutta ei sivulauseessakaan pohdittu sitä, että ehkä heidän painonnousunsa johtuukin noista masennuslääkkeistä. Lisäksi pitää jatkuvasti käyttää kaikkia kosteuttavia tuotteita niin silmiin, iholle kuin alapäähän.

Yllätti myös se, kuinka paljon puhuttiin henkisistä oireista, kuten raivareista, murhanhimosta, jatkuvasta ärsyyntyneistyydestä ja siitä, kuinka tekisi mieli vain eristäytyä eikä ihmisiä jaksa. Kirjassa oli hyviä vinkkejä eri tuotteisiin, joita saa Suomen markkinoilta ilman reseptiä.

Kokonaisuudessaan kirja oli kyllä positiivinen yllätys. Ihmisten kokemuksia oli todella runsaasti ja monipuolisesti. Kirjasta ei saa juurikaan vinkkejä luonnonmukaiseen hoitoon, vaikka niitäkin siis oli tyyliin avantouinti, kahvin ja teen vähentäminen. Alkoholin vähentäminen jne.

Ei ollu kummoinen kirja. Itselle ei juuri uutta tullut. 

Nyt on trendinä esivahdevuodet(kin). Sitä ennen oli kilpirauhanen, ferritiini, aikuisiän adhd ja kortisoli. Mitä seuraavaksi?

Vierailija kirjoitti:

Nyt on trendinä esivahdevuodet(kin). Sitä ennen oli kilpirauhanen, ferritiini, aikuisiän adhd ja kortisoli. Mitä seuraavaksi?

Se, että tietyt asiat nousevat trendiksi ei tarkoita sitä, että ne olisivat höpöhöpöä. Nämä kaikki on ihan oikeita sairauksia ja elämänvaiheita, kuten esivaihdevuodet. Ehkä esivaihdevuosista nyt niin paljon rummutetaan, sillä nyt on tutkittu niin paljon miljoonien naisten verikokeita ja oireita ja tajuttu, että vaihdevuosien muutokset kehossa alkavat jopa 14 vuotta aiemmin, ennenkuin kuukautiset loppuvat. Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana, joten naiset alkavat oireilemaan vaihdevuosioireitaan jo noin 37-vuotiaina ja tämä voidaan todeta jopa verikokeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on trendinä esivahdevuodet(kin). Sitä ennen oli kilpirauhanen, ferritiini, aikuisiän adhd ja kortisoli. Mitä seuraavaksi?

Se, että tietyt asiat nousevat trendiksi ei tarkoita sitä, että ne olisivat höpöhöpöä. Nämä kaikki on ihan oikeita sairauksia ja elämänvaiheita, kuten esivaihdevuodet. Ehkä esivaihdevuosista nyt niin paljon rummutetaan, sillä nyt on tutkittu niin paljon miljoonien naisten verikokeita ja oireita ja tajuttu, että vaihdevuosien muutokset kehossa alkavat jopa 14 vuotta aiemmin, ennenkuin kuukautiset loppuvat. Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana, joten naiset alkavat oireilemaan vaihdevuosioireitaan jo noin 37-vuotiaina ja tämä voidaan todeta jopa verikokeista.

Niin, että saadaan medikalisoitua normaalit elämänvaiheet. Suurimpaan osaan vaivoista auttanee lepo, liikunta ja hyvä ravinto. 

Jonotin kirjaa kauan, mutta lopulta se ei ollut yhtään mielenkiintoinen. Jätin kesken. Ehkä se ei vaan mulle uponnut, kun en ajattele, että ihan kaikki on ihan koko ajan niin älyttömön vaikeaa. Jollekin muulle se ehkä uppoaa paremmin. Minusta kirja oli ylimainostettu.