Julkisen sektorin koosta ja tehottomuudesta ei voi keskustella järkevästi erottelematta kuntia, hyvinvointialueita ja valtiota
Kuntia meillä on aivan liikaa ja monet ovat liian pieniä. Nykyisestä määrästä kolmasosa riittäisi eli vähän alle 100 kuntaa. Väestöpohjaa kuntaa kohden saisi olla vähintään 20 000 asukasta. Vapaaehtoiset kuntaliitokset eivät ole edenneet. Myös kuntien tehtäviä voisi eriyttää lakia muuttamalla. Säästöpotentiaali huomattava.
Hyvinvointialuita (HV-alueet) perustettiiin jo alunperin aivan liikaa ja aivan liian raskaalla hallinnolla. 5-7 aluetta olisi sopiva määrä. Säästöpotentiaali huomattava.
Valtion keskushallinto on ollut alunperin ja varsinkin jo tehtyjen säästöjen jälkeen kansainvälisesti verraten kohtuullisen pieni. Keskusvirastojen osalta jonkin verran tehokkuutta voi kasvattaa ministeriöiden ja virastojen työnjakoa kehittämällä. Säästöpotentiaali pieni.
Aluehallinto väliportaan hallintona Suomesta puuttuu moneen muuhun maahan verrattuna pitkälti kokonaan. Tämä parantaa julkisen sektorin tehokkuutta jo itsestään melkoisesti.
Julkisia sektoreita eri maissa verrattaessa kannattaa pitää mielessä, että maat vaihtelevat paljon sen suhteen missä määrin kansalaisille tärkeät koulutus-, terveys-, ja sivistyspalvelut tuotetaan julkisella sektorilla. Suomessa osuus on suuri, mikä kasvattaa esim. julkisten menojen osuutta bkt:stä vertailun arvoja vertailukelvottomasti.
Eli sellainen yleinen "julkinen sektori on liian iso ja tehoton" -hokeminen on aika arvotonta ja epäselvää.
Ei mulla muuta.
t. tutkija
ja tilastoinnissa on eroja. Saksassa maksetaan pakollista terveysvakuutusta mutta kun ei olekaan valtion keräämiin veroihin verrattava juttu niin hups heijakkaa sitä ei lasketakaan veroksi ja kokonaisveroaste on siten alempi kuin Suomessa vaikka maksajan kannalta kokonaismaksut on Saksassa korkeampia kuin Suomessa