Kertokaa viisaammat mitä on se maankuulu suomalainen "häpeä"? Voiko esim Faktoja hävetä?

Kaikkea ei tarvitse hyväksyä mutta voi ymmärtää.

Ihminen on laumaeläin jossa on karismaattinen johtaja. Jos eroaa laumasta niin alkaa hävettää.

Perseennuolentaahan tämä elämä on. Hän joka oieruaan pidättää valehtelee aina. Rehellisyys kunniaan.

Faktoja voi hävetä mutta häpeän mieluummin fiktiota.

Ihan mitä tahansa voi hävetä, jopa asioita jotka todellisuudessa olisivat ylpeydenaiheita.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mitä tahansa voi hävetä, jopa asioita jotka todellisuudessa olisivat ylpeydenaiheita.

Ei kun kuuluu olla nöyrä, muutoin liioittelee liikaa itselleen ja huomaakin jälkiviisastelevan peitellessään omia omasta liika itsevarmuudestaan syntyneitä virheitään. Ja sekös vasta hävettää.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mitä tahansa voi hävetä, jopa asioita jotka todellisuudessa olisivat ylpeydenaiheita.

Hyviä kunnoitettavia yleypeyden aiheita on epävarmuus siinä kohtaa kun on kehittynyt mittavaa kokemusta elämän myötä ja sitä kautta vahva intuitio.

Mä en ymmärtänyt kysymystä. Vastaan kuitenkin. Minusta kuuluu hävetä, jos on tieten tahtoen tehnyt väärin. Häpeä kuuluu oppimisprosessiin. Toista kertaa ei tee samaa virhettä, kun on kerran hävennyt. Jos ei häpeä virheitään, ei kehity. 

Saattaa lähteä vitsistä, jossa suomalainen tuumaa: mitähän tuo elefantti minusta ajattelee.

Kollektiivinen häpeä vai alemmuuden tunne, vai molemmat? Ehkäpä suomalaiset ymmärtävät alitajuisesti olevansa naiiveja, sinisilmäisiä, tyhmiä, helposti höynäytettäviä ja hitaalla käyviä verrattuna esim. ruotsalaisiin, joilta löytyy idearikkautta,,uskoa itseen, ongelmanratkaisukykyä ja -halua, yhteiskunnallista aktiivisuutta, ajattelukykyä ja vuorovaikutusosaamista vain joitakin vahvuuksia tässä mainittuna. On suomalaisilka kyllä vähän syytäkin hävetä.