Koska aiot muutta asenteesi lopettaa kaiken turhan kuluttamisen?

vai saanko määritellä asioiden tarpeellisuuden ihan itse?

vaan siksi että olen kyllästynyt kotini tavarakaaokseen ja siihen että joka paikka pursuaa tavaraa.

Haluan helposti siivottavan kodin, pelkistetyn ja askeettisen sisustuksen eikä se onnistu kuin kulutusta vähentämällä ja tavaraa pois myymällä.

Luontoarvot eivät vaikuta kulutuksen vähentämiseeni.

jo noin 5 vuoden ajan.



Ostelen todella vähän mitään ylimääräistä/turhaa, vaatteet ja sisustusjutut pyrin ostamaan kirpputoreilta/teen itse vanhoista/tuunaan.



Yritän muutenkin välttää ylimääräistä kiirettä ja höseltämistä elämässäni, elää kohtuullisemmin ja "hitaammin".

Pyrin ostamaan paljon käytettynä, tosin uutena jos ei löydy kohtuullisessa ajassa käytettynä. Korjaan, tuunaan ja fiksaan esineitä ja vaatteita, en mene trendien perässä, käytän tavarat ja vaatteet loppuun.

Mitä kaikkea olet elämäsi aikana ostellut?

Minkälainen jätevuori tulee sinun jätteistäsi maapallolle?

Sanotaan, että nykyinen elämänmalli ja -meno on se mikä aiheuttaa ihmisille ahdistusta ja josta he lopulta sitten masentuvat.

osta mitään turhaan nyttenkään. Joku voisi tosin olla eri mieltä mutta minun mielipeeni on se kun ratkaisee.

Jätevuori on aika pieni, jätteenpolttolaitos huolehtii kyllä siitä.

Ja mikä muka aiheuttaa jotain ihme "ahdistusta"?

Ei niin mikään.

mutta vielä enemmän, kunhan lapsi muuttaa pois kotoa

Joo, minäkään en osta just mitään - vaan sen minkä todella tarvitsen. Ei pursua koti kamaa ja ei ole tiellä kun siivoan.



Mitään poisheitettävää ei ole. Ylimääräisiä, käyttämättöminä lojuavia koruja on joitakin. Perintöä!

aikanaan turhaakin. Mutta kyllä viimeiset 15 vuotta olen ainakin jo kierrättänyt, lajitellut jätteeni tarkkaan jne.

Tuunaan vanhasta uutta monella tapaa ja käytän kaiken mahdollisimman loppuun.

Koen, etten koskaan ole kuluttanut kovinkaan turhaan. Toki aina vähemmällä pärjäisi, mutta missä menee raja mikä on vielä "järkevää".



Esim. ostin elämäni ensimmäisen maton nyt 36-vuotiaana. Tähän asti olen käyttänyt pelkästään hylättyjä mattoja sekä mummoni ja isomummoni kutomia vanhoista räsyistä tehtyjä. Huonekaluista olen uutena ostanut vain sängyn (patjan), samoin valaisimet on kaikki perittyjä tai käytettynä ostettuja. Sama linja jatkuu kauttaaltaan hankinnoissani.



Juuri ostin uuden taulutelevision ja tallentavan poksin. Niitä ilman olisin elänyt loistavasti. Vanha, peritty, minulla 11-vuotta vanha matkamallinen kuvaputkitelkkari meni vaihtoon. Noh, olisihan se vielä toiminut, ääni vain vähän särisi, joten sinänsä turha hankinta tuo uusi telkkari.



Mitä kaikkea ilman pitäisi olla että lopettaisi kaiken turhan kuluttamisen?

tosin välillä tulee otettua vähän takapakkia. Enimmäkseen olen tosi tyytyväinen onnistumiseeni, koska olen ollut aika pahasti shoppailuriippuvainen. Kulutuksen vähentämisessä ei ole kuin hyvää: koti pysyy siistimpänä ja huono omatunto ympäristöasioista ei enää vaivaa niin pahasti. Silloin harvoin, kun jotain tulee hankittua, ostoksesta tulee entisen morkkiksen sijaan hyvä mieli, koska sen tietää hankkineensa todelliseen tarpeeseen.

muka tarvitsen - en mitään! Olen ylpeä itsestäni :) Jatkan samaan malliin vastakin ja jos jotain tarvitsen niin käyn ensin kirppareilla katsastamassa tarjonnan.

käytän niin pitkään kuin huvittaa. Sitten heitän menemään. Ei ahista, ei sitten tippaakaan. Jätän lapsillenne poltetun ja ryöstetyn maan, hahah, mutta teidän lapset silti maksaa mun eläkkeen!



T iloinen ja lapseton kuluttaja

aloittaja oikein tarkoittaa? Ei mikään kovin onnistuneesti aseteltu kysymys.

käytän niin pitkään kuin huvittaa. Sitten heitän menemään. Ei ahista, ei sitten tippaakaan. Jätän lapsillenne poltetun ja ryöstetyn maan, hahah, mutta teidän lapset silti maksaa mun eläkkeen!

T iloinen ja lapseton kuluttaja

olisin sinulle vihainen?

Päinvastoin -pidät talouden pyöriä omalta osaltasi pyörimässä ja siitä hyödymme me kaikki.

aloittaja oikein tarkoittaa? Ei mikään kovin onnistuneesti aseteltu kysymys.

sinunkaan kirjoittelusi. Kirosanojen viljely antaa melko huonon kuvan kirjoittajastaan.

Voi ystävä hyvä, etkö ole koskaan kuullut sanoja "työtön" ja "eläkeläinen" siinä merkityksessä, että ne ovat elämäntilanteita, jotka ratkaisevasti rajoittavat turhaa ja toisinaan tarpeellistakin kulutusta.



Samassa tilanteessa ovat monet pienipalkkaiset työntekijät, omillaan toimeen tulevat opiskelijat ja muut sellaiset, joilla syystä tai toisesta on rajallisesti rahaa käytettävissä.

Turhaakin on tullut hankittua, mutta ei esim. autoa, kesämökkiä, omakotitaloa jne. Pariin vuoteen en ole ostanut uutena muuta kuin ruokaa ja päivittäistarvikkeita.



Lapsiakaan ei ole tullut hankittua, se onkin suurin yksittäinen ekotekoni. Entä sinä ap?

Ei ole enää autoakaan. Kävelee, pyöräilee ja käyttää bussia.



Ruoka - ei mitään turhia ruokia eikä pakkauksia kun ruoka on muuttunut niin omituiseksi.



Kotiin ei osteta just mitään. Nyt pitäisi kuitenkin vaihtaa tyynyt ja peitot, mutta se nyt ei kait ole turhaa kuluttamista.



Lamppuja ei ole vaihdettu säästölamppuihin.



Biojätteitä on liian vähän tässä huushollissa, jotta niitä voisi/kannattaisi lajitella. Sääli. Vai voiskos parvekkeelle laittaa jonkun tosi pienen kompostorin? Onkos semmoisia?



Ei turhia teknisiä laitteita ja yritetään käyttää kaikkea mahdollisimman kauan.



Telkkarikin on vain se ikivanha.



Mitäs vielä?

Kyllä meillä koitetaan käyttää kamat loppuun saakka ja välttää ostelemasta uutta. Lähinnä koen hankalaksi lasten pieniksi jäävät ei niin tuliterät kamppeet, sellaiset tahraiset, nyppyyntyneet tai kuluneet, joita kyllä omilla lapsilla tai itse käyttäisin mutta kun jäävät omille pieniksi niin sellaisia ei enää voi oikein mihinkään tarjota/lahjoittaa ja tuntuu hurjalta laittaa pois. Omat kamat vien tekstiilin kierrätykseen siinä vaiheessa kun ovat TODELLAKIN tulleet tiensä päähän :D

Meillä ei kuluteta turhaan materiaan, hankitaan suurin osa teinienkin vaatteista ja harrastusvälineistä käytettynä mutta lennot lomilla ja uusi omakotitalo ovat meidän huonon ekologisen omatunnon takana :(