70-luvulla suomalaisten kotien vihannekset olivat kurkku, tomaatti tilli ja persilja

Kyllä Helsingin Kauppatorilla ja -hallissa oli jo 70 luvulla melko hyvä ja laaja tarjonta hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia. Muistan kun isovanhempien kanssa käytiin tuolla ostoksilla joka lauantai. Oli ihan huippua kun isoäiti osti mulla syyskesän käynneillä aina persikan. Ja hyvä valikoima oli myös Hakaniemen torilla ja hallissa. Jonneilla ja Minneillä on ihan väärä käsitys siitä, mitä oikeasti oli tarjolla jo 70 luvulla.

Pizzeria Dennis avattiin Turussa 1975.

Lehdissäkin alkoi olla pizzaohjeita. Oma äitini teki  kotona  aikakauslehden ohjeella itse pizzaa.

Aika vähän olet tainnut sitten 70-luvulla elää. Toisaalta - noissakin tietty on liikaa vihanneksia joillekin nykyperheille joten samanlaisia ihmisiä löytyi varmasti myös 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Kiiwi-hedelmä yleistyi kaupoissa 70-luvun alkupuolella, sen muistan sellaiseksi 70-lukulaiseksi tuotteeksi. Meille kotiinkin niitä ostettiin joskus appelsiinien, greippien, omenien, ja päärynöiden lisäksi. 

Viinirypäleet oli kanssa suosittuja. Eikä olleet mitään siemenettömiä lajikkeita. Arbuusejakin sai ihan lähikaupoista.

Myös: kaali, porkkana, lanttu, nauris, palsternakka jne. Salaatin sijasta oli usein juuresraaste, jonka seassa rusinoita tai appelsiinia tai herneitä.

Lihaa oli kerran, enintään kahdesti viikossa.  Eikä oltu läskejä. Nyt ollaan läskejä ja veetit varsinkin, kun te ette jaksa edes kävellä. 

Ikävä teille jos sota tulee, lyllertää siellä itärajan risukoissa ja taisteluhautoja kaivamassa kun ette näe edes omaa kusiletkuanne mahan takaa.

Itse muistan 70-luvulta, että perunaa oli ihan järkyttäviä määriä. Sitä sai syödä joka päivä. Kylmävarastossa oli myös paljon porkkanaa, naurista ja lanttua. Pakkasessa oli tilliä ja persiljaa, mutta sitä meni ehkä muutama litra vuodessa (kun perunaa oli tuhansia kiloja). Lisäksi löytyi sipulia, eitä käytettiin paljon eri ruokiin (mm. keittoihin ja pataruokiin). Jotain oli pilkottuna kuutioiksi ja laitettu nesteeseen ja lasipurkkiin, olisiko ollut erilaisia kurkkuja, punajuurta ja muita vastaavia. Tomaattia ja tuorekurkkua oli lähinnä kesällä, kuten hernettä.

Kurkku, tomaatti, tilli ja persilja oli ehkä vain 1-2 % vihanneksista.

Vierailija kirjoitti:

Itse muistan 70-luvulta, että perunaa oli ihan järkyttäviä määriä. Sitä sai syödä joka päivä. Kylmävarastossa oli myös paljon porkkanaa, naurista ja lanttua. Pakkasessa oli tilliä ja persiljaa, mutta sitä meni ehkä muutama litra vuodessa (kun perunaa oli tuhansia kiloja). Lisäksi löytyi sipulia, eitä käytettiin paljon eri ruokiin (mm. keittoihin ja pataruokiin). Jotain oli pilkottuna kuutioiksi ja laitettu nesteeseen ja lasipurkkiin, olisiko ollut erilaisia kurkkuja, punajuurta ja muita vastaavia. Tomaattia ja tuorekurkkua oli lähinnä kesällä, kuten hernettä.

Kurkku, tomaatti, tilli ja persilja oli ehkä vain 1-2 % vihanneksista.

Meillä säilöttiin suolakurkkuja kymmeniä kiloja joka kesä talven varalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tosiaan noin. Ainoat vihannekset mitä meillä syötiin oli peruna, kurkku ja tomaatti. Tilliä oli joskus etikkakurkuissa ja perunoiden kanssa, persiljaakaan meillä ei ollut ikinä. 

Maanantaista lauantaihin aina sama päivällinen: keitettyä kuoriperunaa, lihaa tai jauhelihaa ruskeassa soosissa, muutama kurkku- ja tomaattiviipale. Sunnuntaina oli sitten perunamuusia ja lihapullia, ja taas ruskeaa kastiketta. Ja usein etikkakurkkuja kaveriksi. Joka päivä myös ruisleipää voilla ja täysmaitoa. Ei ollut kauheasti vaihtelua ruoissa, enkä nykyään aikuisena enää syö perunaa mielellään missään muodossa. Yliannostus lapsuudessa 😅

Voi surkeus. Meillä oli vaikka mitä, vaikka oltiinkin aika vähävaraisia. Lapsuuden herkkuina 1970-luvulta on jäänyt mieleen kaalilaatikko, kaalikääryleet, pizza, janssoninkiusaus, paistetut muikut perunamuusilla ja kesäkeitto. Teen näitä lapsuuden ruokia vieläkin.

Ei ollut pizzaa -70-luvun Suomessa. 

Oli sitä jo jossain, mutta ei se ollut vielä muodissa. Kukaan ei puhunut pizzasta, kukaan ei syönyt pizzaa, mutta oli sitä jo, jossain, kai, luulen. 

Vähän kuin sanoisi, että "kyllä 2020-luvulla oli perunaa ja kastiketta!" No onhan sitä, mutta kuka nykyään syö tai tekee?

Kyllä pizzaa oli 70-luvulla, silloinhan niitä pizzerioita alkoi kaupungeissa yleistyä. Googlatkaa jos ette usko. 

Googlen mukaan Helsingin ensimmäinen pizzeria oli Don Rodolfo joka aloitti toimintansa 1970. Itsellä pizzerioista ehkä parhaiten on jäänyt mieleen todella suosittu Mamma Rosa joka näyttää perustetun 1980.

Suomen ensimmäinen pizzeria 1961 Haminassa, seuraavaa 1964 Lappeenranta. Helsinki on tullut hieman jälkijunassa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiiwi-hedelmä yleistyi kaupoissa 70-luvun alkupuolella, sen muistan sellaiseksi 70-lukulaiseksi tuotteeksi. Meille kotiinkin niitä ostettiin joskus appelsiinien, greippien, omenien, ja päärynöiden lisäksi. 

Viinirypäleet oli kanssa suosittuja. Eikä olleet mitään siemenettömiä lajikkeita. Arbuusejakin sai ihan lähikaupoista.

Olihan toki viinirypäleitä, persikoita, ja banaaneja mutta ne ovat olleet jo ennen 70-lukuakin tarjolla ainakin kausittain. 

Vierailija kirjoitti:

Pizzeria Dennis avattiin Turussa 1975.

 

Lehdissäkin alkoi olla pizzaohjeita. Oma äitini teki  kotona  aikakauslehden ohjeella itse pizzaa.

Dennis olikin hyvä pizzeria. Alkuaikoina sinne oli jatkuvasti jonoa ja se oli jatkuvasti täynnä. Harmitti jonottaa kavereiden kanssa, että vapautuisi pöytä johon kaikki mahtuisivat. 

Menee kylmät väreet kun muistaa nuo mauttomat viipaleet tomaattia ja kurkkua lautasen reunalla jotka oli rangaistuksen uhalla pakko syödä. En syö vieläkään tomaattia ja kurkkua sellaisenaan, salaatissa menee kastikkeen kanssa kun on pieneksi pilkottu ja kaikki kannat otettu pois. 

Ei todellakaan jäänyt mitään lämpimiä ruokamuistoja lapsuudesta. Ruoka oli vallan ja kiusanteon väline ja pätemisen paikka kun piti aina muka ostaa "parasta" vaikka ei olisi ollut rahaakaan. Haukut tuli ja murjotus jos erehtyi sanomaan että koulussa tai kylässä oli hyvää ruokaa. 

Silliä kullekin

Vierailija kirjoitti:

Älä puhu paskaa! Makkara oli ainoa vihannes 70-luvulla.

Palana vai siivuna ?

Cafe Tavastia avattiin 1973 ja oli ensimmäinen pizzeria Tampereella. Hämeenkadulla yläkerrassa, teineinä käytiin herkuttelemassa jos/kun oli rahaa. 

Rivolissa Helsingissä sai pizzaa vuodesta 1971. Oli hyvät pizzat.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyl ollut. Porkkana- ja lantturaaste olivat.

Peruna, porkkana, sipuli, lanttu, nauris, syys- ja talviomenat, retiisi, herneet, sokeriherneet, raparperi, puolukat, mustikat, mansikat, vadelmat, musta-, puna- ja valkoherukat. Jokaisella pienelläkin pihalla kasvatettiin, mitä nyt sai onnistumaan. Oli myös siirtolapuutarhoita ihan niinkuin nykyäänkin niille, joilla ei ole omaa pihaa em. juttujen kasvattamiseen. Ai niin myös salaatinlehtiä kasvoi meillä myös.

Repikää siitä pilkkaajat. Meillä kaupungissa oktontilla kasvatettiin osaa noista ja loput ostettiin torilta sekä käytiin metsissä marjastamassa.

Meillä syötiin enimmäkseen vihanneksia 1970-luvulla. Lihaa oli aika harvoin. Kurkkua ei paljon syöty, mutta tomaattia todella paljon. Ja juuri noita kaikkia, mitä tässäkin ketjussa monet mainitsevat. Itse asuimme kerrostalossa, mutta isovanhemmilta saatiin valtavasti satoa, jota säilöttiin talveksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Helsingin Kauppatorilla ja -hallissa oli jo 70 luvulla melko hyvä ja laaja tarjonta hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia. Muistan kun isovanhempien kanssa käytiin tuolla ostoksilla joka lauantai. Oli ihan huippua kun isoäiti osti mulla syyskesän käynneillä aina persikan. Ja hyvä valikoima oli myös Hakaniemen torilla ja hallissa. Jonneilla ja Minneillä on ihan väärä käsitys siitä, mitä oikeasti oli tarjolla jo 70 luvulla.

Tässä ei olekaan kyse siitä mitä oli tarjolla, vaan mitä ihmiset söivät.

Perunoita ja kastiketta ja läskisoosia on nykyäänkin tarjolla. Kuka syö?

Mihin jäivät porkkana, kaali, ja herne AP?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiiwi-hedelmä yleistyi kaupoissa 70-luvun alkupuolella, sen muistan sellaiseksi 70-lukulaiseksi tuotteeksi. Meille kotiinkin niitä ostettiin joskus appelsiinien, greippien, omenien, ja päärynöiden lisäksi. 

Viinirypäleet oli kanssa suosittuja. Eikä olleet mitään siemenettömiä lajikkeita. Arbuusejakin sai ihan lähikaupoista.

Joo vesimelonit oli kova juttu 70-luvulla. Jäi mieleen kun opettavainen ja nuhteeton isäni käveli punaisia päin saadakseen arbuusin, kauppa oli menossa juuri kiinni. Kiwit tulivat 70-luvun lopussa, sitä eksotiikkaa!