Lue keskustelun säännöt.
Voiko olla vain surullinen viisi vuotta ilman, että se on masennusta?
26.09.2026 |
Mietin vaan. Olen ihan toimintakykyinen. Käyn töissä, näyttelen että kaikki on hyvin, mutta oikeasti olen ollut viisi vuotta surullinen. Silloin loppui se elämä, jota olin ajatellut eläväni loppu iän. Muutin takaisin Suomeen, tuli ero, elämästä tuli pelkkää selviytymistä. Mikään ei tunnu enää kivalta. Ei ole enää hyviä päiviä. Suoritan vaan. Mutta en tunne olevani masentunut. Ei tunnu siltä, että haluaisin jäädä sänkyyn makaamaan tai miettisin kuolemaa. Mikään ei vaan ole kivaa. En nauti mistään. Mutta onko tämä se mitä tarkoitetaan masennuksella?
Kommentit (7)
Masentunut ei tunne mitään, ei edes surua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jäänyt jotenkin tuohon vanhaan kiinni/et ole irrottautunut? Elätteletkö vielä toiveita tuosta samasta? Miten se eroaa nykyiseen elämään?
Onko kilpirauhas- ja rauta-arvot tutkittu?
Jos mikään ei ole kivaa, onko anhedonia? Mielihyvän puute on masennusoire.
Onko hengellinen ongelma? Kaipaatko sitä ikkunaa auki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi. Ehkä hän voi kertoa sulle asioista mistä on surullinen jos siis on kovin surullinen .
Voi ola surullinen vaikka koko elämänsä ajan. Voi olla myös masentunut ja voi olla molempia yhtä aikaa. Jos masennus on lievää, sitä ei välttämättä koe kovin raskaasti. Kestää aikansa että saa käsiteltyä tunteensa.