Professori: Tekoäly uhkaa tehdä tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusten julkaisun tarpeettomaksi
Asiantuntijan, Uppsalan yliopiston teoreettisen fysiikan professori Ulf Danielssonon, mukaan suuri osa tutkimusartikkeleista voi muuttua tarpeettomiksi jo niiden tekovaiheessa. Taustalla on generatiivinen tekoäly muuttama asetelma eivätkä korkeakoulujärjestelmät ole vielä löytäneet vastausta siihen, miten muutokseen pitäisi reagoida.
https://www.verkkouutiset.fi/a/professori-varoittaa-tekoaly-tekee-tutki…
https://www.svd.se/a/JOdO88/forskning-pa-vag-att-bli-meningslos-nar-ai-…
Kommentit (43)
Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.
Sweet summer child
Yhyy. Taisi se tekoälyn kehittäminen osua omaan nilkkaan. Yhyy 😂
Joku tutkija jo ihan tosissaan sanoi että tekoälyt pitäisi kieltää, hälläväliä vaikka parantaisivat syövät suun muut sairaudet. Koska kuulemma vievät häneltä työn ilon pois.
Sairasta.
Mörkö puhuu koneen kautta ja tekee artisteille biisit, proffalle tutkimukset ja poliitikoille puolueohjelmat.
Helppoa rahaa luvassa sitä vääryydellä hamuaville.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly kehittää jo itse itseään. Se kasvaa eksponentiaalisesti.
Höpö höpö. Tekoälykehitys on taantunut 2023 jälkeen.
Kehitys on nyt sivuttaissuuntaista. Kymmenen agenttia ratkoo paremmin kuin yksi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.
Uusien lääkkeiden ja antibioottien kehittäminen on jo siirretty osin tekoälyn harteille mikä nopeuttaa lääkkeiden saamista markkinoille.
Lääketieteessä tutkimusdataa on jo niin paljon, että tutkimusta voi hyvin tehdä tekoälyllä.
Tämä oli ihan odotettavissa, kun kaikki mitä jo tiedetään on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi se tulee tarkoittamaan että uusien löytöjen tekemistä varten pitää luoda uudet käytännöt nykyisten tilalle.
Mutta minä väittäisin että se on hyvä juttu, nykyinen akateeminen tapa pyörii ihan liikaa näennäisen suorittamisen ja uran suojelun ympärillä, tuskin kukaan tutkija on alkanut töihinsä päästäkseen suojelemaan omaansa ja instituutioiden mainetta.
Tekoälyllä on ihan samat ongelmat kuin ihmisilläkin esim. kirjalisuuskatsauksia tehtäessä. Ei se tajua harhoista oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.
Tämä on kyllä melko naiivia. Ei se luovuus ole niin mystistä kuin jotkut kuvittelevat. Se on ihmiselläkin pääosin vanhojen asioiden yhdistelyä uudella tavalla. Tekoäly pystyy sellaiseen kyllä oikein hyvin.
Esim. jotkut tekoälyn keksimät ratkaisut matemaattisiin ongelmiin ovat nimenomaan varsin luovia. Ihmiset ei ollut keksineet niitä, koska matemaatikot on niin erikoistuneita omiin erikoistumisiinsa, ettei ole tullut mieleen kokeilla vähän toisen erikoistumisalan lähestymistapaa ongelmaan. Tekoäly, jolle on opetettu kaikki erikoistumisalat, on osannut luovasti soveltaa ja ratkaissut kymmeniä, jopa satoja vuosia ratkaisematta olleen ongelman.
Samoin esim. genetiikan ja lääketutkimuksen saralla tekoälyn monet löydöt on nimenomaan aika luovia. Toki on niitäkin, mitkä perustuu lähinnä siihen että tekoäly pystyy vaan raa'alla laskenta- ja simulointivoimalla kokeilemaan sokkona valtavan määrän vaihtoehtoja. Mutta on myös tuloksia, joita voidaan pitää aidosti luovina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly kehittää jo itse itseään. Se kasvaa eksponentiaalisesti.
Höpö höpö. Tekoälykehitys on taantunut 2023 jälkeen.
Kehitys on nyt sivuttaissuuntaista. Kymmenen agenttia ratkoo paremmin kuin yksi.
Ei todellakaan. Koodaus sillä alkoi sujua kunnolla vasta tämän vuoden alussa. Olisko joku opus 4.6 tms.
Nyt tosin se tuntuu taantuneen. On fable toki vähän parempi mutta limiitti tulee vastaan niin nopee ettei sitä voi käyttää paljoa.
Ja toi että se one shottaisi jotain toimivia softia kuten se tekee tubettajien videoissa on kyllä niin täyttä bullshittiä kun olla jo voi. Buginen raakile tulee ekana versiona mutta onhan sekin kyllä jotain. Suomikoodareilla kun kestäisi 6kk samaan mitä se tekee muutamassa tunnissa. Jos nyt siis siitä hommasta edes ollenkaan tulisi mitään. Tunnetusti kun noilla suomikoodareiden projekteilla on tapana epäonnistua ja aiheuttaa kymmenien miljoonien tappiot.
"Lääketieteessä tutkimusdataa on jo niin paljon, että tutkimusta voi hyvin tehdä tekoälyllä. "
Mutta silloin kaikki tulokset perustuvat vain siihen dataan joka on olemassa. Entä jos jotain ratkaisevan tärkeää ei vielä ole tutkittu?
Ehkä jossain fysiikassa, mutta se ei ole maailman ainoa tutkimusala.
"Uusien lääkkeiden ja antibioottien kehittäminen on jo siirretty osin tekoälyn harteille mikä nopeuttaa lääkkeiden saamista markkinoille."
Niin, osin. Ei se sitä koko hommaa itse ja automaattisesti tee. Se seuloo tehokkaasti tutkimustuloksia ja osaa niiden perusteella miettiä hyviä ratkaisuja. Mutta ei se vielä päätä itse mitä tutkitaan ja suorita niitä kokeita ilman ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Yhyy. Taisi se tekoälyn kehittäminen osua omaan nilkkaan. Yhyy 😂
Joku tutkija jo ihan tosissaan sanoi että tekoälyt pitäisi kieltää, hälläväliä vaikka parantaisivat syövät suun muut sairaudet. Koska kuulemma vievät häneltä työn ilon pois.
Sairasta.
Normitutkija on vain aneeminen hutkija, jonka työpanos on korvattavissa helpostikin lähitulevaisuudessa tekoälyllä eli superälyllä. Sen sijaan tieteellisten keksintöjen ja innovaatioiden tekemistä ei voida korvata edes superälyllä, ainoastaan sinänsä tarpeeton tieteellinen tarinankerronta vain.
Vierailija kirjoitti:
"Lääketieteessä tutkimusdataa on jo niin paljon, että tutkimusta voi hyvin tehdä tekoälyllä. "
Mutta silloin kaikki tulokset perustuvat vain siihen dataan joka on olemassa. Entä jos jotain ratkaisevan tärkeää ei vielä ole tutkittu?
On tultu pisteeseen missä kaikki tutkittavissa oleva on tutkittu, löydetty ja tiedetään eikä mitään uutta lähdettävää ole enää jäänyt jäljelle, ainoastaan vanhan tiedon uudelleen analydointia ja järjestämistä.
Googlen Gemini ainakin antaa niin paljon väärää tietoa, että huh hah hei.
Ainakin kun lukee uutisia siitä miten tekoäly pärjää itse ja ratkaisee palaneiden kääröjen tai särkyneiden papyrusten ja savitiilien kirjoituksia ja löytää muinaisia kaupunkeja ja hautoja satelliitti ja ilmakuvista, niin on pakko kysyä että mihin arkeologeja ja antroplogeja tarvitaan enää 2020-luvulla ja tulevaisuudessa.
Tekoäly kehittää jo itse itseään. Se kasvaa eksponentiaalisesti.