Professori: Tekoäly uhkaa tehdä tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusten julkaisun tarpeettomaksi

Vierailija kirjoitti:

"Lääketieteessä tutkimusdataa on jo niin paljon, että tutkimusta voi hyvin tehdä tekoälyllä. "

 

Mutta silloin kaikki tulokset perustuvat vain siihen dataan joka on olemassa. Entä jos jotain ratkaisevan tärkeää ei vielä ole tutkittu?

Tekoäly ei voi esimerkiksi löytää itsenäisesti luonnosta uusia yhdisteitä. Esimerkiksi hyönteisistä on löydetty aivan uudenlaisia antimikrobisia aineita. Jonkun pitää kuitenkin löytää ne kasvit, hyönteiset ym. ja eristää ne yhdisteet niin että niitä voi tutkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.

Tämä on kyllä melko naiivia. Ei se luovuus ole niin mystistä kuin jotkut kuvittelevat. Se on ihmiselläkin pääosin vanhojen asioiden yhdistelyä uudella tavalla. Tekoäly pystyy sellaiseen kyllä oikein hyvin.

Esim. jotkut tekoälyn keksimät ratkaisut matemaattisiin ongelmiin ovat nimenomaan varsin luovia. Ihmiset ei ollut keksineet niitä, koska matemaatikot on niin erikoistuneita omiin erikoistumisiinsa, ettei ole tullut mieleen kokeilla vähän toisen erikoistumisalan lähestymistapaa ongelmaan. Tekoäly, jolle on opetettu kaikki erikoistumisalat, on osannut luovasti soveltaa ja ratkaissut kymmeniä, jopa satoja vuosia ratkaisematta olleen ongelman.

Samoin esim. genetiikan ja lääketutkimuksen saralla tekoälyn monet löydöt on nimenomaan aika luovia. Toki on niitäkin, mitkä perustuu lähinnä siihen että tekoäly pystyy vaan raa'alla laskenta- ja simulointivoimalla kokeilemaan sokkona valtavan määrän vaihtoehtoja. Mutta on myös tuloksia, joita voidaan pitää aidosti luovina.

Tekoäly näyttää heittävän vaan kaikenlaista seinälle ja sitten se katsoo mikä pysyy. Eli siis täysin brute forcea. Sellainen sopii hyvin matikkaan missä on suht helppoa tarkistaa onko ratkaisu oikea vai ei. Se navier stokes kuulemma vaati monella miljoonalla konetehoa (plus lunttaamista huippumatemaatikon chatista mihin suuntaan piti mennä).

Sitten kun pitäisi tehdä jotain käytännön kokeita fyysisessä maailmassa tuo ei menetelmä sitten toimi niin hyvin. Pitäisi saada kokeiden tekeminen automatoitua ja silloinkin se varmaan olisi hidasta.

Noh, teköäly ei tee labratestejä, eikä muitakaan elävässä elämässä tehtyjä kokeita. Tekoäly varmasti tehostaa jo olemassa olevan tiedon tutkimista ja yhdistämistä, mutta ei kykene omia ehdotuksiaan testamaan käytännössä, siihen tarvitaan ihmisiä. Ne, jotka kopiovat muiden ajatuksia, eivät enää pärjää.  Toisaalta suhtaudun itse edelleen skeptisesti tekoälyvastauksiin, eli jonkun on tarkastettava niiden oikeellisuutta, jonkun joka ymmärtää asiasta syvällisesti. 

Mä ajattelen, että tiede palaa juurilleen, eli innovointiin ja testaukseen todellisessa elämässä. Odotan myös, että uusia löytöjä tullaan tekemään teköälyn avustuksen myötä seuraavina vuosikymmeninä. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.

Tämä kertoo enemmän tutkimuksen tasosta. Omat kokemukset tutkimusten tuloksista ovat melko karut. Syy on se, että vain menetelmiin kiinnitetään huomiota ja tutkimukset tehdään apurahan toivossa tai saattelemina. Kumpikaan ei luo mitään muuta kuin turhia työllistettyjä.

Nykymaailmassa on niin järjettömiä "tutkimuksia", että tämä on vain hyvä uutinen. Toki jotkut tieteenalat olisi hyvä pitää myös ihmisten käsissä (kuten matemaattiset, luonnontieteelliset yms.)

Vierailija kirjoitti:

Noh, teköäly ei tee labratestejä, eikä muitakaan elävässä elämässä tehtyjä kokeita. Tekoäly varmasti tehostaa jo olemassa olevan tiedon tutkimista ja yhdistämistä, mutta ei kykene omia ehdotuksiaan testamaan käytännössä, siihen tarvitaan ihmisiä. Ne, jotka kopiovat muiden ajatuksia, eivät enää pärjää.  Toisaalta suhtaudun itse edelleen skeptisesti tekoälyvastauksiin, eli jonkun on tarkastettava niiden oikeellisuutta, jonkun joka ymmärtää asiasta syvällisesti. 

Mä ajattelen, että tiede palaa juurilleen, eli innovointiin ja testaukseen todellisessa elämässä. Odotan myös, että uusia löytöjä tullaan tekemään teköälyn avustuksen myötä seuraavina vuosikymmeninä. 

Toivottavasti olet oikeassa. Tiedemaailma tulee kynsin ja hampain taistelemaan nykyisestä. Se tarkoittaa, että satsaukset tehdään ihmisen ja koneen tuotosten tunnistamiseksi ja tutkimusten tulokset jäävät vastedeskin toissijaisiksi tai peräti merkityksettömiksi.

Edessä on loistava tulevaisuus, jonka tiedeyhteisö tulee tappamaan.

Käytännössä jokaisen tutkijan tehokkuus kasvaa, kun aikaa ei mene niin paljon tiedon ja julkaisujen seulomiseen. On kuin jokaisella tutkijalla olisi assistenttiarmeija seulomassa tietoa ja etsimässä asiayhteyksiä. Tutkija sitten testaa ja tarkistaa onko löydökset päteviä.

En kaipaa sitä aikaa, kun julkaisutietokannoista etsittiin manuaalisesti hakusanoilla tietoa, metsästettiin artikkeli (painettuna tai jos hyvin kävi niin digimuodossa) ja siinä sitten joko oli tai ei tietoa josta oli hyötyä omaan tutkimukseen. Tuollaisessa kaikenlainen automaatio on avuksi.

Rahaa käytetään kaikenlaiseen turhaan ja typerään kuten vaikkapa humanismiin. Pitäisi rajat ja niin että tehtäisiin ainoastaan vain tutkimusta josta on oikeasti jotain hyötyä ja tuo lisää tuloja ja arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se totta, että aikaisempien tutkimusten analysointiin perustuvat tutkimukset voi tehdä tekoälyllä muutamassa tunnissa, ei tarvita pitkiä vertailu- ja analysointiprosesseja. Sen sijaan täysin uuden luomiseen perustuva tutkimus (esim. lääketieteessä) ei ole tekoälyllä korvattavissa.

Uusien lääkkeiden ja antibioottien kehittäminen on jo siirretty osin tekoälyn harteille mikä nopeuttaa lääkkeiden saamista markkinoille.

Se on pelkästään hyvä asia. Sen tietää jokainen, joka on edes pintapuolisesti tutustunut laakeiden kehittämisen ja markkinoille saamisen maailmaan. Suurin osa vaatimuksista on lääkejättien hoivaamia alalletulokynnyksiä, jotka pitävät kilpailijat poissa ja katteet pilvissä.

Tekoälyvastaisuus ja -viha pitäisi olla rikos.

Vierailija kirjoitti:

Noh, teköäly ei tee labratestejä, eikä muitakaan elävässä elämässä tehtyjä kokeita. Tekoäly varmasti tehostaa jo olemassa olevan tiedon tutkimista ja yhdistämistä, mutta ei kykene omia ehdotuksiaan testamaan käytännössä, siihen tarvitaan ihmisiä. Ne, jotka kopiovat muiden ajatuksia, eivät enää pärjää.  Toisaalta suhtaudun itse edelleen skeptisesti tekoälyvastauksiin, eli jonkun on tarkastettava niiden oikeellisuutta, jonkun joka ymmärtää asiasta syvällisesti. 

Mä ajattelen, että tiede palaa juurilleen, eli innovointiin ja testaukseen todellisessa elämässä. Odotan myös, että uusia löytöjä tullaan tekemään teköälyn avustuksen myötä seuraavina vuosikymmeninä. 

Tekoäly tekee kohta omat robotit, jotka tekevät ne labratkin.

Koko tekoälyhype muistuttaa 70- luvun alkupuolen "vallankumousta", kun lapset sai kouluun taskulaskimen. Silloin tiedettiin varmaksi, että parinkymmenen vuoden kuluttua kukaan ei enää osaa eikä tarvitse päässälaskua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noh, teköäly ei tee labratestejä, eikä muitakaan elävässä elämässä tehtyjä kokeita. Tekoäly varmasti tehostaa jo olemassa olevan tiedon tutkimista ja yhdistämistä, mutta ei kykene omia ehdotuksiaan testamaan käytännössä, siihen tarvitaan ihmisiä. Ne, jotka kopiovat muiden ajatuksia, eivät enää pärjää.  Toisaalta suhtaudun itse edelleen skeptisesti tekoälyvastauksiin, eli jonkun on tarkastettava niiden oikeellisuutta, jonkun joka ymmärtää asiasta syvällisesti. 

Mä ajattelen, että tiede palaa juurilleen, eli innovointiin ja testaukseen todellisessa elämässä. Odotan myös, että uusia löytöjä tullaan tekemään teköälyn avustuksen myötä seuraavina vuosikymmeninä. 

Tekoäly tekee kohta omat robotit, jotka tekevät ne labratkin.

Kerro toki lisää, en kykene sitä itse hahmottamaan.

Ystäväni tekee teoreettista tutkimusta. Tekoälyllä onnistuivat ratkaisemaan aiemmin ratkaisemattoman pulman. Tosin siinä sitten meni heiltä työryhmässä kuukausi työaikaa lukea tekoälyn tuotosta läpi ja yrittää ymmärtää se syvällisesti (ts. miksi ko. ratkaisu oli ratkaisu ja miten se tarkkaan ottaen toimi). Tällaiseen ymmärrykseen ei (noin periaatteessa) ole sitten enää tarvetta, kun toiset tekoälyt (tai tekoäly itse tekevät sen tulkinnan, keksii sovelluksia sen perusteella ja informoi selkeästi täysin tekoälyn ja robotiikan pyörittämää tuotekehitys-, testaus- ynnä tuotantopuolta siitä, mitä niiden pitää rakentaa tai tuottaa. Niin kauan kuin ihminen on osa tätä prosessia, luontainen vaistomme sanoo, että meillä täytyy olla kontrolli tai ymmärrys siitä mitä teemme. Siksi emme myöskään ole henkisesti valmiita siihen, että terveydenhuolto automatisoidaan. Lisäksi ennen totaalista automaatiota meidän täytyy selvittää vastuukysymykset ja päivittää lakipykälät niihin sopiviksi. 

Juurikin on kesken kirja, jossa tutkija intoilee miten tekoäly nopeuttaa tutkimusta. Kirjassa hän kertoo kuinka hän, muiden tutkijoiden ja tutkimuksesta kiinnostuneiden siviilien kanssa ovat keränneet materiaalia vuosikausia, ja kuinka aineiston läpikäymiseen ihmisvoimin menisi vähimmillään useita kuukausia riippuen toki saatavasta rahoituksesta, jolla voisi mahdollistaa palkata ihmisiä aineistoa läpikäymään. Tekoälyllä aineiston huomattavasti tarkempi läpikäyminen onnistuu muutamissa viikoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lääketieteessä tutkimusdataa on jo niin paljon, että tutkimusta voi hyvin tehdä tekoälyllä. "

 

Mutta silloin kaikki tulokset perustuvat vain siihen dataan joka on olemassa. Entä jos jotain ratkaisevan tärkeää ei vielä ole tutkittu?

On tultu pisteeseen missä kaikki tutkittavissa oleva on tutkittu, löydetty ja tiedetään eikä mitään uutta lähdettävää ole enää jäänyt jäljelle, ainoastaan vanhan tiedon uudelleen analydointia ja järjestämistä.

Ei olla. 

Tekoälyn ja netin suurin hyöty on kuitenkin ollut turhien ja tyhmien kysymysten vähentyminen kun ihmisten ei enää tarvitse häiritä ja kysyä asiaa toisiltaan vaan voi ohjata toisen kysymään Googlelta tai tekoälyltö jos ei tiedä ja jättää ihmiset kerrankin rauhaan.

tekoälyn auttaa muutakin kuin tiedettä. Esimekiksi taideala. Ennen kirjan, laulun, sävellyksen tai näytelmän tekemiseen saattoi mennä vuosia, nykyisin voit pyytää sitä tekoälyltä ja se tuottaa muu muassa valmiin kokonaisen kirjan alle tunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn ja netin suurin hyöty on kuitenkin ollut turhien ja tyhmien kysymysten vähentyminen kun ihmisten ei enää tarvitse häiritä ja kysyä asiaa toisiltaan vaan voi ohjata toisen kysymään Googlelta tai tekoälyltö jos ei tiedä ja jättää ihmiset kerrankin rauhaan.

Toinen on artikkelit. Monet mediat kuten Yle ja Hesari kirjoittaa turhan pitkiä uutisia. Mutta kun syötää  artikkelin tekoälyyn ja pyytää tiivistämään sen kahteen virkkeeseen säästyy turhalta vaivalta.

Vierailija kirjoitti:

Rahaa käytetään kaikenlaiseen turhaan ja typerään kuten vaikkapa humanismiin. Pitäisi rajat ja niin että tehtäisiin ainoastaan vain tutkimusta josta on oikeasti jotain hyötyä ja tuo lisää tuloja ja arvoa.

Mieti hetki, mitä ihmiset ostivat vuosituhannen alussa ja mitä he ostavat nyt. Tuotteet ovat muuttuneet, mutta humanismi on se tieteenala, millä ihmisiä on houkuteltu haluamaan niitä.