Oletko kokenut sielun pimeää yötä? Miksi joillekin niitä tulee useampi elämässä?
Minä olen "kuollut" ja "syntynyt" tässä elämässä monta kertaa. Olen kokenut useamman kerran sielun pimeän yön ja aina se vaan vetää yhtä alamaihin synkkään paikkaan sikiöasentoon, milloin missään ei ole mitään merkitystä. On vain todella tyhjää, merkityksetöntä, raskautta ja kysymyksiä, että miksi ihmeessä täällä oikein olen? Lopulta nämä ovat aina kuitenkin vieneet minua aina enemmän ytimeen, aidompaan itseen. Voikohan nämä jatkua läpielämän kunnes keho oikeasti kuolee?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Paljon menee alkoa?
Ei ollenkaan.
-aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon menee alkoa?
Ei ollenkaan.
-aloittaja
Eli ex alkkis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon menee alkoa?
Ei ollenkaan.
-aloittaja
Eli ex alkkis.
?
Yö on pimeimmillään juuri ennen kuin aamu alkaa sarastaa.
Muľa on ollut pimeä yö liki koko elämän ajan.
Monta kertaa on ollut lähellä selviääkö vai ei.
Tuo pimeä yö kirja on tosi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Olen viime vuosien aikana kokenut sielun pimeän yön. En edes tiennyt moista käsitettä ennen kuin se alkoi. Huomasin heti, että tässä on jotain erikoista ja käännyin Luojan puoleen hakemaan apua, koska tiesin että sitä en muualta löydä. Siitä alkoikin aikamoinen henkinen herääminen ja matka kohti -mitä? Sielun pimeä yö on onneksi jo helpottanut (eikä kestänyt kuin neljä vuotta;).
Tuo kirja on itselle ihan uusi, en ole kuullutkaan siitä. Pitää mennä lainaamaan kirjastosta ja katsoa, olisiko siinä jotain lisätietoja.
Tsemppiä kaikille, jotka olette keskellä sielun pimeää yötä. Ja te, jotka vaan pyörittelettä päätänne "hulluille": ette todellakaan tiedä, mistä on kyse, ja voitte olla siitä onnellisia, ei ollut helppoa.
Olen kokenut ja koen. On varsin pitkä yö, noin 30 vuotta.
Ehkä olet vain masennukseen taipuvainen?
Itsekin olen kerran kokenut tuon ”sielun pimeän yön”, mutta se oli sellainen, etten ole koskaan sen jälkeen enää pelännyt joutuvani sinne uudelleen. Enkä ole joutunutkaan. Kaikenlainen poteminen ja melankolia on minulle nykyään aika vierasta ja epäkiinnostavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vain masennukseen taipuvainen?
Itsekin olen kerran kokenut tuon ”sielun pimeän yön”, mutta se oli sellainen, etten ole koskaan sen jälkeen enää pelännyt joutuvani sinne uudelleen. Enkä ole joutunutkaan. Kaikenlainen poteminen ja melankolia on minulle nykyään aika vierasta ja epäkiinnostavaa.
...ja tulit julistamaan riemusanomaasi palstalle.
Voi vain toivoa ettei elämä jatku kuoleman jälkeen. Kuka jaksaisi samaa uudestaan.
5 kertaa. Jälkeenpäin vapautunut olo. Ei enää tartteis tulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vain masennukseen taipuvainen?
Itsekin olen kerran kokenut tuon ”sielun pimeän yön”, mutta se oli sellainen, etten ole koskaan sen jälkeen enää pelännyt joutuvani sinne uudelleen. Enkä ole joutunutkaan. Kaikenlainen poteminen ja melankolia on minulle nykyään aika vierasta ja epäkiinnostavaa....ja tulit julistamaan riemusanomaasi palstalle.
Kirjoitin kokemukseni, mitä riemusanoman julistamista se on?
Ja miksen kirjoittaisi palstalle? Kai täällä saa muutkin kuin masentuneet käydä.
Paljon menee alkoa?