Kirjoittaako kukaan enää päiväkirjaa?

Ei.

Ei striimataan kaukki suoraan netiin

Mä en oikein koskaan oppinut, vaikka äiti niitä mulle osteli kun itse oli lapsena/nuorena tykännyt tehdä. Mikähän pointti niissä sitten oikeasti on? Varmaan saa tuntojaan kirjoitettua, mutta mitä niille sen jälkeen käy? Matkaavat koko elämän mukana jossain laatikossa, jota ei koskaan avata, paitsi ehkä sitten kun joku sukulainen ne sieltä löytää ja sitten lukevat näitä henkilökohtaisia asioita. Mua itseäni kammottaa ajatus, että esimerkiksi kuolemani jälkeen näitä luettaisiin porukalla "ihanina muistoina".

Kuten sanoin, niin tuo omien tuntojen kirjoittaminen on eräänlaista ääneen sanomista, joka voi kyllä auttaa ajattelemaan ja saada ajatuksensa järjestykseen, mutta kun vihko on täynnä niin polttoon vaan.

Pitänyt päiväkirjaa viimeksi 25 vuotta sitten. Mulla tallessa vielä 90-luvulta pari päiväkirjaa, kun olin ulkomailla kieliharjoittelussa ja vaihdossa. On tosi kiva lukea niitä, kun tapahtumat tulevat sitä kautta elävästi mieleen. Jos nyt alkaisin kirjoittaa uudelleen päiväkirjaa, kirjoittaisin ehdottomasti paperiseen versioon, enkä millään koneella.

Pidin joskus lapsena hetken päiväkirjaa. Alkuinnostuksessa kirjoitin pitkiä jaarituksia päivän tapahtumista ja kohta koko homma unohtui.

Nyt yli viisikymppisenä olen huomannut ajan kuluvan nopeammin ja vuodet menevät sekaisin. Niinpä aloitin päiväkirjan kirjoittamisen uudelleen. Sillä erotuksella, että kirjoitan lyhyesti ja ytimekkäästi vain tärkeitä asioita. Ei enää syömisiä, kavereiden tapaamisia ja harrastuksia vaan lähinnä matkoja, häitä, hautajaisia, pyöreitä syntymäpäiviä, suuria hankintoja, työpaikanvaihtoja jne.