Lue keskustelun säännöt.
Ajatteletteko koskaan ihmisiä, joita olette tavanneet elämänne varrella?
11.09.2026 |
Minulle tulee aina välillä mieleen joku ihminen vuosien tai jopa vuosikymmenten takaa, ja mietin, mitä hänelle mahtaa nykyään kuulua. Ei tarvitse olla edes vanha ystävä, vaan ihan sellainen tuttu, jonka kanssa tuli joskus oltua sen verran tekemisissä, että hän todennäköisesti muistaisi minut vieläkin.
Sitten tulee joskus mieleen, että mahtaakohan joku heistäkin joskus miettiä, mitä minulle kuuluu.
Kommentit (19)
Tulee joskus mieleen mutta en käytä aikaani näihin enkä varsinkaan lähde kaivelemaan mitään tai ruoki tällaisia juttuja. Jos muisto on jollakin tavalla relevantti, annan sille vähän huomiota, muuten jatkan matkaani eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä ihmisiä on niin paljon etten edes muista kaikkia!
Kyllä minäkin teen tuota, ja muutenkin pohdiskelen erilaisia asioita. Muistin toiminta on jännä juttu.
Häiritsevästi välillä. Osa oli pettymys tai ihan väärää seuraa. Jopa vaarallisia jotkut. Oli turhaa kuluttaa aikaa siihen. Jos joku taas kuoli tai vanheni, se ahdistaa. Olisi toivonut hyvää. On helpompi keskittyä muuhun. Nykyään osa ihmisistä joita netissä seurasi sairastunut, sitäkin ikävää seurata ja oli järkytys. Mutta positiivisesti eteenpäin ja terveydestä kiitollinen mitä kullakin vielä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satoja ihmisiä joita elämässäni olen satunnaisesti tai pysyvästi tuntenut vilahtavat mieleen yllättävästi. Kivat, haikeat, surulliset, lämpimät muistot.
Ajattelen. Yleensä ne ovat poikia/ miehiä, joihin olin ollut nuorena ihastunut tai sitten joitain entisiä työkavereita ym. Ihmiset jää yleensäkin mulle aika hyvin mieleen ja joskus ikävöin joitain, joita en enää syystä tai toisesta tapaa (asutaan eri paikkakunnilla, elämä vienyt erilleen yms.)
Ilmeisesti ei ole superyleistä, ihmisillä on kai enemmänkin tapana unohtaa vanhat tuttavuudet sitä mukaa, kun tulee uusia tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin.
Ja sellainen pehmeä lämpö sydämessä. :-) Olisi kiva kuulla, että miten heitä on elämät kuljettaneet eteenpäin. :-)
Siis mietin tosi useinkin :D Varsinkin vanhat ihastukset, vaikka tiet olisivat eriytyneet vuosia sitten niin todellakin muistelen lämmöllä vaikkei mitään juttua olisikaan ollut :) N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa se on mielenkiintoista miten jotkut ihmiset/tilanteet ovat vaikuttaneet itseen ja miten itse on vaikuttanut muihin ihmisiin edes tajuamatta sitä. Joskus ne tulee konkreettisesti eteen elävässa elämässä; useimmiten eivät. Me kaikki vaikutamme käytöksellämme ja suhtautumisellamme muihin miten he ja me jatkamme eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ajattelin ja soitinkin hänelle, että mitäs kuuluu. Lopuksi paljastui, että hän on nyk aivan alkoholisti. Krooninen valehtelija. Sepä siitä.
Pidän siitä, että elämän sivuhenkilöt, jotka ovat siis olleet ihan mukavia ihmisiä, satunnaisia mukavia kohtaamisia, piipahtavat välillä mieleen. Kun en kauheasti pidä ihmisistä, tai en jaksa ihmisiä, on hauska huomata, kuinka paljon on ollut myös ystävällisiä ihmisiä ja esimerkiksi työkavereita, koulukavereita, jotka tuskin muistavat minua, mutta jotka ovat jollain pienellä eleellä nousseet muistoissani parhaimmistoon. Ovat olleet ystävällisiä ihan syyttä ja kaikesta huolimatta.
Olin vuosikymmeniä töissä samassa paikassa ja mietin usein niitä ihania ihmisiä ja vähemmän ihanat tulevat jopa uniin. Tiedän ettei kannata menneeseen palata, muistella vain🥺Toivon että joku muistaa minua lämmöllä.
Kyllä ajattelen. Vanhoja luokkakavereita, työkavereita ja muita ihmisiä matkan varrelta.
Ei tule koskaan mietittyä ketään ihmistä elämän varrelta.