Miten valmistautua synnytykseen?

Valmistaudu fyysisesti

Liiku vointisi mukaan: kävely, uinti, jooga ja kevyt lihaskunto ovat hyviä vaihtoehtoja raskauden aikana.

Harjoittele lantionpohjan rentouttamista, ei vain supistamista. Synnytyksessä kyky rentoutua on tärkeä.

Opettele erilaisia asentoja ja liikkeitä, joissa voit olla supistusten aikana: kylkiasento, konttausasento, pallon päällä keinuminen ja pystyasennot.

Lepää ja syö mahdollisimman monipuolisesti. Viimeisinä viikkoina erityisesti uni ja palautuminen ovat arvokkaita.

Harjoittele kivun kanssa työskentelyä

Synnytysvalmennuksesta voi olla paljon hyötyä. Harjoittele esimerkiksi:

rauhallista, hidasta hengitystä

leukojen, hartioiden ja lantion rentouttamista

äänen käyttöä ja matalaa hengitystä

hierontaa ja painantaa

erilaisia asentoja ja liikkumista.

Tee synnytystoivelista

Lyhyt lista riittää. Voit kirjoittaa esimerkiksi:

missä asennoissa haluaisit synnyttää

haluatko käyttää ammetta/suihkua tai muita lääkkeettömiä kivunlievityksiä

millaisia lääkkeellisiä kivunlievityksiä toivot tarvittaessa

toiveesi vauvan ihokontaktista ja napanuorasta

kuka on tukihenkilösi.

Selvitä käytännöt etukäteen

Hyvissä ajoin kannattaa tietää:

mihin synnytyssairaalaan menet

milloin sairaalaan kannattaa lähteä tai soittaa

mitä sairaalakassiin tarvitaan

miten pääsette sairaalaan päivä- ja yöaikaan

mitä neuvolasta/sairaalasta on ohjeistettu juuri sinun tilanteessasi.

Valmista myös tukihenkilö

Tukihenkilön ei tarvitse tietää kaikkea synnytyksestä. Hänen tärkein tehtävänsä voi olla: olla rauhallinen, auttaa sinua vaihtamaan asentoa, tarjota juotavaa, hieroa ja muistuttaa hengittämisestä sekä toimia tarvittaessa puolestasi.

Voitte myös etukäteen keskustella siitä, millaista tukea haluat, jos synnytys ei etenekään suunnitelmien mukaan.

Synnytykseen valmistautumisessa ei tarvitse yrittää hallita kaikkea etukäteen. Tärkeintä on valmistautua kehoon, mieleen ja käytännön asioihin – ja samalla hyväksyä, että synnytys voi edetä eri tavalla kuin suunnittelit. 

Sinun ei tarvitse olla "rohkea" koko ajan. Synnytykseen valmistautuminen ei tarkoita, että pitäisi tietää tarkalleen mitä tapahtuu tai pystyä hallitsemaan kipua täydellisesti.

Ihan hyvin selvinnyt vaikka on kovasti jännittänyt synnytykset.

Miksi ihmeessä joku laittaa tekoälyn vastauksen???? Kai nyt ap voi itsekin kysyä tekoälyltä. Täällä pitäisi olla ihmisten vastauksia. Ap:n harjoittelisin äitiysjoogaa ja hengitysharjoituksia ja jos raskaus etenee normaalisti, voi myös hieroa öljyllä alapäätä. 

   Pyydä epiduraalia + ilokaasua. Itselläni oli traumaattinen, kivulias synnytys ilkeän kätilön takia. Hän ei antanut minulle ilokaasua, koska vastusti sitä. Huusin tuskasta 17 tuntia, kätilö välillä narahti, että "sinulla on erikoinen tapa meluta". 

Kätilö väitti, että "synnytyskivut unohtuvat kun saa vauvan syliin". Ei. En ikinä unohda sen hirviön naamaa ja nimeä, sen pahan ihmisen, joka kielsi minulta ilokaasun ja joka halusi että minä kärsin. 

Minulla jokainen synnytys on ollut erilaisia keskenään. Itse en ole koskaan ymmärtänyt tätä nyky trendiä jossa laaditaan tarkka toivelista. Mun mielestä on tärkeämpää mennä avoimin mielin. Toki esim kivunlievitys kannattaa miettiä etukäteen. Mulla oli toinen synnytys paljon helpompi ja vähemmän kivulias kuin eka.

Valmistaudu siihen, että voit revetä perseeseen asti. Muutenkin alapää jää löysemmäksi kuin ennen. Kipu on helvetillistä. Mitäs muuta..

No jos vaikka aloittaisi suojaaattomlla seksillä aluksi

Vierailija kirjoitti:

   Pyydä epiduraalia + ilokaasua. Itselläni oli traumaattinen, kivulias synnytys ilkeän kätilön takia. Hän ei antanut minulle ilokaasua, koska vastusti sitä. Huusin tuskasta 17 tuntia, kätilö välillä narahti, että "sinulla on erikoinen tapa meluta". 

Kätilö väitti, että "synnytyskivut unohtuvat kun saa vauvan syliin". Ei. En ikinä unohda sen hirviön naamaa ja nimeä, sen pahan ihmisen, joka kielsi minulta ilokaasun ja joka halusi että minä kärsin. 

Sydän

Ekalla kerralla en oikein osannut kummosia valmistautumisia. Kätilön kanssa juteltiin ja suunniteltiin. Pyysin kaikki mahdolliset kivunlievennykset. 

Synnytys ei sitten sujunutkaan oppikirjamallin mukaan ja mulla pääsi pieni paniikki,hätiköiminen ja keskittymisen puute puuttumaan peliin. Synnytys vaan kesti, kun en mitään lääkitykseltäni tuntenut. Olin virittynyt kuin viulun kieli. Vihdoin lapsi syntyi terveenä. Mä sen sijaan lähdin vielä leikkuriin jne. Toipuminen kesti pitkään.

Seuraavaan kertaan otin selvää vaihtoehdoista ja rentoutumisista. Mikä mut ikinä saisi keskittymään. Luin paljon synnytyskertomuksia hyviä ja karmeita ja suunnittelin oman synnytykseni monelta eri kantilta.

Päätin synnyttää ilman kivunlievennyksiä. Vaan hengittämällä ja rauhoittumalla sain paljon aikaiseksi ja siirrettyä kipua pois. Olin keskittynyt.

Tämä lapsi sitten syntyikin suht nopeasti ja siitä jäi todella hyvä mieli. Joten uskalsin vielä kahdesti lähteä samalla hengittely- ja rauhoittumistekniikoilla synnyttämään.

Voimia sulle tulevaan!

syöt oliiveja