Harmittaa asua usean tunnin päässä aikuisista lapsista
Kun lapset muuttivat omilleen, meiltä oli matkaa toisen luo 150km ja toisen luo 200 km. Lähempänä asuva muutti, ja nyt hänen luokseen on 300km. Eli ajamalla toisen luokse menee melkein 2,5 tuntia ja toisen luo yli 3 tuntia.
Ja harmittaa tosi paljon, ettei voi tuosta vaan poiketa heillä, tai he meillä. Vaatii vapaapäivän ja mielellään kaksikin.
No, asiallehan ei oikein mitään voi, koska vaikka muuttaisimme lähemmäs, he voivat muuttaa työn tai opintojen perässä 😀
Välimme ovat läheiset ja viestitellään tai soitellaan melkein viikoittain, napanuorakin on katkennut ja saavat elää omaa elämäänsä, mutta silti harmittaa. Olisi niin mukavaa, heidänkin mielestään, kun voisivat vaan poiketa kahvilla, tulla mukaan sienimetsään jne. Onko joku samassa tilanteessa?
Kommentit (12)
Tunnin junamatkan päässä onneksi. Käyvät aika usein meillä. Aina vähän ikävä, ei sille mitään voi. Kotikaupungissamme ei ole korkeakouluja, joten nuoret muuttavat pois.
1,5 km välimatkaa, ja yllättävän harvoin nähdään, äiti tänne välillä tunkee vaikkei sitä jaksais.
tuohan 300km ajaminen edestakaisin on kuin yksi kullinluikaus.
Ei kai tuo nykyään kovin harvinaista ole, varsinkaan isompien kaupunkien ulkopuolella asuville vanhemmille? Mun vanhempieni välimatkat aikuisiin lapsiin ovat 400, 600 ja 3000 km; mun mieheni vanhemmilla vastaavasti 300, 400 ja 450 km. Nähdään, kun voidaan, mutta eipä tosiaan piipahdella mihinkään. Tosin mun vanhempani ovat sitä sorttia, että jokin 500 km sinne tai tänne ei ole matka eikä mikään, kyllä sen päiväreissuna käväisee :D
Aika lyhyt välimatka. Mun esikoinen muuti 600km päähän opintojen perässä. Nyt asuu ulkomailla, mutta nykyään mummoilen paljon heidän luonaan, kun on pieniä lapsia ja isä ilmailualalla.
Asun Helsingissä, samoin kuin aikuiset lapseni, joten ei ole mitään välimatkaongelmaa.
Tyttö asuu 360 km päässä. Mietin juuri tässä samaa, että olisi mukava kun asuisi lähempänä. Voisi nähdä useammin, piipahtaa vaikka kahvilla. Nyt pitää aina jomman kumman lähteä yökuntiin. Mutta lohduttaudun sillä, että saattaisi asua vielä kauempana, ulkomailla jossakin.
Minulla 9300 km toisen lapsen luo. Asunut siellä jo neljä vuotta.
Ostat ap hyvän auton, niin tuollaiset matkat on vain kivoja rentoutumishetkiä. Isolla autolla ajopäivä ei ole niin rasittava.
Mä asun Australiassa, vanhemmat Suomessa.
Minulla 66 km, 265 km ja 375 km.