Muuttuiko narsisti-ex eron jälkeen? Kokemuksia kaivataan.

Sitten ei ollut narsisti: ne ei muutu...

Mistä sinä tiedät millainen on oikeasti?

En tiedä miten exällä menee nykyisensä kanssa, mutta lapsia on kohdellut kurjasti ja yhden lapsensa on hylännyt täysin. 

Ei ole muuttunut.

Ei ole muuttunut mutta toki rauhoittui siinä vaiheessa kun löysi uuden eukon joka on täysin alistettu ja äijä jatkaa samalla tyylillä kuin meidän liitossa. Kiusaa, manipuloi, harjoittaa kontrollia, painostusta, uhkailee ja nöyryyttää. Ja kun on käynyt käsiksi jos nainen vastustaa, tuumaa että nainen tarvitsee aina kuria ja se on miehen tehtävä. Ja kuria tulee! Mm hiuksista repimistä, tönäisyjä, läimimistä, joskus panee konttaamaan ja pyytämään anteeksi ja samalla kurittaa vyöllä. Tämä ei ole mitään kinky- leikkiä vaan silkkaa väkivaltaa. 

Jos ensi merkit antavat ymmärtää että et ole ok omana itsenäsi, tarvitset kontrollia ja "kuria", JUOKSE JA LUJAA!

Psykoakka näytti todellisen pahuutensa vasta heti eron jälkeen, merkkejä oli toki jo aiemminkin asiasta havaittavissa ja siksi lähdin sieltä psykoakan vankilasta.

Yritti taas esittää uhria, kuten alunperin tavatessammekin. Eli häntä oli kaikki naiset,  äidistä lähtien kohdelleet aina väärin ja ei olisi minustakin uskonut. Seuraavassa sekunnissa oli sitten taas ylimielinen itsensä, kuin maailman herra. Ei oikein siis tiennyt mikä naamari pitäisi vetää esille. Yritti hetken taas myös esittää, kuin hänelläkin olisi tunteet. Ekalla kerralla erotessa sai ryömittyä näin takaisin. Olisi pitänyt kyllä kellot soida, kun ei pyytänyt mitenkään anteeksi, tai kertonut kaivanneensa, vaan kaikki oli minun syytäni. Kaikki siis lähinnä minun syyttelyä julmuudesta, joka ei ollut mitenkään totta. Sitä säälisyyttely kitinää kesti tyyliin viikko, kunnes hänestä tuli taas kovakuorinen itsensä, ketä mikään ei hetkauta ja alkoi taas minun kyykyttäminen. 

Vierailija kirjoitti:

Yritti taas esittää uhria, kuten alunperin tavatessammekin. Eli häntä oli kaikki naiset,  äidistä lähtien kohdelleet aina väärin ja ei olisi minustakin uskonut. Seuraavassa sekunnissa oli sitten taas ylimielinen itsensä, kuin maailman herra. Ei oikein siis tiennyt mikä naamari pitäisi vetää esille. Yritti hetken taas myös esittää, kuin hänelläkin olisi tunteet. Ekalla kerralla erotessa sai ryömittyä näin takaisin. Olisi pitänyt kyllä kellot soida, kun ei pyytänyt mitenkään anteeksi, tai kertonut kaivanneensa, vaan kaikki oli minun syytäni. Kaikki siis lähinnä minun syyttelyä julmuudesta, joka ei ollut mitenkään totta. Sitä säälisyyttely kitinää kesti tyyliin viikko, kunnes hänestä tuli taas kovakuorinen itsensä, ketä mikään ei hetkauta ja alkoi taas minun kyykyttäminen. 

Erosimme siis aika nopeasti tuon toisen yrityksen jälkeen. Ei ollut oppinut mitään. Ja eihän nämä opi kun ovat pikkulapsen tasolla aivotoiminnaltaan. 

Ei tod muutu miksikään. Ikäkään ei tuo viisautta. Toivon tosin ettei muuttuisi pahemmaksikaan kun on yhteisiä aikuisia lapsia. En ole oikeastaan missään tekemisissä. Uusikin suhde kohtasi ilmeisesti samoja vaikeuksia alun hurmaamisen jälkeen. Näin se vaan menee.

Plot twist: Sinä olet se narsisti, joka sairastutti hänet.

Persoonallisuushäiriöt eivät parane. Yksi tuntemani tapaus käyttää nyt sitten eron jälkeen yhteistä lasta kiusaamisen välineenä, mikä on varmaan hyvin yleistä.