Lue keskustelun säännöt.
No nyt kaipaan sympatiaa... Mulla on aika kurja olo.
10.10.2008 |
Okei, perustasona tajuton väsymys. Vauva on valvottanut koko 9 kk, ensin koliikin, sitten hampaiden ja sairastelujen muodossa ja sitten ihan muuten vain.
Ekan kerran liki kuuteen vuoteen olisin halunnut lähteä likkakaverin kanssa ulos. En ole siis käynyt ravintolassa (baarissa/yökerhossa) esikoisen syntymän jälkeen (okei, työasioissa olen, mutta en vapaa-ajalla kertaakaan). Sovimme alkuviikosta että tänä iltana menemme.
Vaan ei se sitten mennytkään niin. Kuopus sairastui eilen illalla rokkoon ja huusi koko yön. En siis nukkunut minuuttiakaan. Ja onhan se kipeä ja itkuinen nyt koko ajan. Eroahdistus äitiä kohtaan on viime viikot ollut tosi voimakas, joten en nyt sitten halua sitä illaksi jättää.
Mulla oli huomiseksi sovittu yksi työkeikka ja vanhempieni piti hoitaa lapsia. No, nyt äidilläni on pahoja sydänoireita, joten vaikka rokkoa ei olisikaan, niin hoitoapua ei olisi. Ja tietenkin mulla on kamala huoli äidin tilanteesta.
Mies siis töissä koko vkl.
Mä olen niin väsynyt ja ahdistunut. Äitini ja pienen vointi ahdistaa. Hengähdystauko oli tehnyt mulle hyvää, mutta ei... ei se mennytkään niin.....
Kommentit (8)
Ajattele asian positiivisia puolia: sulla voisi olla kaksosvauvat!
No, tuskin tää auttoi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
palkinnoksi siitä, että selvisitte rokosta... Voimia!
Ja sulla on vanhemmat, jotka voi toisinaan olla lastenhoitajina.
Kaikilla niin ei ole.
teette yhdessä salaattia, syötte patonkia tuorejustopäällysteellä ja kumoatte vinkkupullon. Kivaa on ja saatat saada sitä sympatiaakin ;)
pystyä edes täysillä nauttimaan ja rentoutumaan jos olisitkin päässyt tuulettumaan ja viihteelle, jos meilessä pyörii kokoajan kuitenkin äitisi vakava tila ja sairas lapsesi?
sori nyt, mutta mä en itse tuollaisessa tilantessa vaan voisi millään lähteä ulos kun oma sairas lapsi kaipaa äitiään (kyllä, olen välillä useasti valvonut silmäni päästä sairaiden lapsieni kanssa kotona ja sairaalassa)
tai oma äiti olisi vakavasti sairas (ja tiedän todellakin mistä puhun, oma äitini makaa tällä hetkellä tehohoidossa :(
kyllä sieltä sitten joskus tulee toinen tilaisuus lähteä ulos kavereiden kanssa kun tilanne on parempi. elämä nyt vaan on välillä.
koita olla stressaamatta mitättömistä asioista ja keskity olennaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kuten tuossa nro 7 sanoikin, niin suurin huoli mulla on lapsen ja äidin tila. Ei todellakaan se ulos pääseminen.
Jotenkin vain asiat taas kasaantuivat. Eli ulos pääseminen kariutui (se vähäpätöisin juttu), vauva sairastui ja vielä äitikin. Yksi näistä olisi riittänyt tälle päivälle...
En mä sitä ystävää tänne pyydä, en ole juhlatuulella ja toisekseen mulla on täysi työ pysyä hereillä valvotun yön jälkeen.
Sellaista elämä on. Toivottavasti huominen on jo valoisampi.
Ja voimia 7 äitisi vakavan sairauden vuoksi.
ap
saat sitten virtuaalisympatiaa täältä, jos et kerran jaksa pyytää sitä kaveriasi sinne teille. Oletko ihan varma, hänestä olisi saattanut kuitenkin olla seuraa, vaikka sitten ilman sitä vinkkupulloa. Iltateelle?
Äitisi varmaan on hakeutunut jo tutkimuksiin ja saa pian asianmukaista hoitoa. Koita paremmalla onnella ulosmenoa viikon kuluttua.