Ukrainalainen avovaimoni ei löytänyt Suomesta työtä kolmessa vuodessa vaikka valmistui täällä maisteriksi

Sitä se on.  Ja sitten haukutaan, ettei maah.muut. halua tehdä töitä. 

Tuohon Viron tilanteeseenhan se meidän hallitus pyrki, mutta ei vissiin vielä ole tuottanut tulosta. 

Olisiko mahdollista hieman valaista, mitä alaa hän opiskeli ja mikä on hänen kielitaitonsa?

Olen sanonut, että Yliopistojen ne oppitulit voi lakkauttaa, joista ei ole työllistynyt enää neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Niiden ylläpito vain sen tähden, että yksi proffa ja pari assaria työllistyy, on opiskelijoiden petkuttamista. 

Suomalaisten tt-tuki on leikattu 50%. Myös sairailta.

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvavin työttömyyden laji. Samaan aikaan poliittinen tavoite on, että puolet korkeakoulutetaan. 

Työpaikkoja ei ole joitakin erityisryhmiä lukuunottamatta oikein muille kuin matalapalkka-aloille, joille sitten ministeriä myöden käydään neuvottelemassa tekijöitä Itä-Aasiasta saakka.

Toki tässä on koulutuksen osalta tavoitteena on osaamis- ja koulutustason ja sitä kautta tuottavuuden nosto, jos toki sen pitää myös tapahtua niin, ettei tämä koulutustason nosto palkoissa suinkaan näy.

Valitettavaa suunnitelmien kannalta, että kun tuo koulutus ei olekaan enää investointi, vaan lähinnä arpalippu, niin korkeakoulutettavien suhteellinen määrä onkin lähtenyt putoamaan. Luonnollista, miksi opiskella, jos todennäkäisyys saada koulutusta vastaava hyväpalkkainen duuni pienenee koko ajan. Käsillään työtä tekevä ammattitaitoinen duunari on se, joka edelleen on jatkossakin vahvoilla tekoälynkin aikana. Sähkömies, putkimies jne.

Mun serkku on ihan suomalainen maisteri ja ollut yli 2,5v työttömänä eli valmistumisesta asti. Tätä se nyt vaan tällä hetkellä on. Itse myös valmistuin keväällä amk:sta suoraan kortistoon ja olen ihan supisuomalainen muös. 

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvavin työttömyyden laji. Samaan aikaan poliittinen tavoite on, että puolet korkeakoulutetaan. 

Työpaikkoja ei ole joitakin erityisryhmiä lukuunottamatta oikein muille kuin matalapalkka-aloille, joille sitten ministeriä myöden käydään neuvottelemassa tekijöitä Itä-Aasiasta saakka.

Toki tässä on koulutuksen osalta tavoitteena on osaamis- ja koulutustason ja sitä kautta tuottavuuden nosto, jos toki sen pitää myös tapahtua niin, ettei tämä koulutustason nosto palkoissa suinkaan näy.

Valitettavaa suunnitelmien kannalta, että kun tuo koulutus ei olekaan enää investointi, vaan lähinnä arpalippu, niin korkeakoulutettavien suhteellinen määrä onkin lähtenyt putoamaan. Luonnollista, miksi opiskella, jos todennäkäisyys saada koulutusta vastaava hyväpalkkainen duuni pienenee koko ajan. Käsillään työtä tekevä ammattitaitoinen duunari on se, joka edelleen on jatkossakin vahvoilla tekoälynkin aikana. Sähkömies, putkimies jne.

Näinpä. Itse kun en voi tehdä käsillä yhtään mitään joten olen tuomittu koko loppuiäksi kortistoon. 

"koulutusta vastaavassa osa-aikatyössä kahdessa viikossa"?

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvavin työttömyyden laji. Samaan aikaan poliittinen tavoite on, että puolet korkeakoulutetaan. 

Työpaikkoja ei ole joitakin erityisryhmiä lukuunottamatta oikein muille kuin matalapalkka-aloille, joille sitten ministeriä myöden käydään neuvottelemassa tekijöitä Itä-Aasiasta saakka.

Toki tässä on koulutuksen osalta tavoitteena on osaamis- ja koulutustason ja sitä kautta tuottavuuden nosto, jos toki sen pitää myös tapahtua niin, ettei tämä koulutustason nosto palkoissa suinkaan näy.

Valitettavaa suunnitelmien kannalta, että kun tuo koulutus ei olekaan enää investointi, vaan lähinnä arpalippu, niin korkeakoulutettavien suhteellinen määrä onkin lähtenyt putoamaan. Luonnollista, miksi opiskella, jos todennäkäisyys saada koulutusta vastaava hyväpalkkainen duuni pienenee koko ajan. Käsillään työtä tekevä ammattitaitoinen duunari on se, joka edelleen on jatkossakin vahvoilla tekoälynkin aikana. Sähkömies, putkimies jne.

Googlen mukaan Suomessa valmistuu noin 75 tuhatta korkeakoulutettua vuodessa. Työttömäksi jääneiden määrää ei tilastoida, mutta jos leikitään, että esim. 10 000 jäisi työttömäksi, niin onko Suomessa todella pulaa tuolle määrälle sähkö- ja putkimiehiä? Siis joka ikinen vuosi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvavin työttömyyden laji. Samaan aikaan poliittinen tavoite on, että puolet korkeakoulutetaan. 

Työpaikkoja ei ole joitakin erityisryhmiä lukuunottamatta oikein muille kuin matalapalkka-aloille, joille sitten ministeriä myöden käydään neuvottelemassa tekijöitä Itä-Aasiasta saakka.

Toki tässä on koulutuksen osalta tavoitteena on osaamis- ja koulutustason ja sitä kautta tuottavuuden nosto, jos toki sen pitää myös tapahtua niin, ettei tämä koulutustason nosto palkoissa suinkaan näy.

Valitettavaa suunnitelmien kannalta, että kun tuo koulutus ei olekaan enää investointi, vaan lähinnä arpalippu, niin korkeakoulutettavien suhteellinen määrä onkin lähtenyt putoamaan. Luonnollista, miksi opiskella, jos todennäkäisyys saada koulutusta vastaava hyväpalkkainen duuni pienenee koko ajan. Käsillään työtä tekevä ammattitaitoinen duunari on se, joka edelleen on jatkossakin vahvoilla tekoälynkin aikana. Sähkömies, putkimies jne.

Googlen mukaan Suomessa valmistuu noin 75 tuhatta korkeakoulutettua vuodessa. Työttömäksi jääneiden määrää ei tilastoida, mutta jos leikitään, että esim. 10 000 jäisi työttömäksi, niin onko Suomessa todella pulaa tuolle määrälle sähkö- ja putkimiehiä? Siis joka ikinen vuosi?

Eipä toki ole. Mutta se arpalippu maksaa vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Sitä se on.  Ja sitten haukutaan, ettei maah.muut. halua tehdä töitä. 

Ei keskimääräinen kehitysmaalainen haluakaan. Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia. 

Ei ollut kysyntää hänelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä se on.  Ja sitten haukutaan, ettei maah.muut. halua tehdä töitä. 

Ei keskimääräinen kehitysmaalainen haluakaan. Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia. 

Mieleeni muistuu tämä jostain päin Afrikkaa Suomeen karkuun lähtenyt pariskunta. Asuivat Turussa. Kumpikin omassa maassaan akateemisesti koulutettu, Suomessa kummallekaan ei löytynyt hakemisesta huolimatta minkäänlaisia töitä.

Tilanteen kotimaassa rauhoituttua palasivat sinne, ja rouvasta tuli maansa ulkoministeri. Mies työllistyi ison yrityksen johtoportaaseen.

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita. Ei täällä ole töitä. Tekniikan maistereita ja oikean yliopiston maistereita.

Suurin osa suomalaisistakaan maistereista ei löydä itselleen työtä. Turha koulutus vaikuttaisi olevan kun niitä töitäkään ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä se on.  Ja sitten haukutaan, ettei maah.muut. halua tehdä töitä. 

Ei keskimääräinen kehitysmaalainen haluakaan. Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia. 

Mieleeni muistuu tämä jostain päin Afrikkaa Suomeen karkuun lähtenyt pariskunta. Asuivat Turussa. Kumpikin omassa maassaan akateemisesti koulutettu, Suomessa kummallekaan ei löytynyt hakemisesta huolimatta minkäänlaisia töitä.

Tilanteen kotimaassa rauhoituttua palasivat sinne, ja rouvasta tuli maansa ulkoministeri. Mies työllistyi ison yrityksen johtoportaaseen.

Aha just just. Taas näitä mammojen toritarinoita. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita. Ei täällä ole töitä. Tekniikan maistereita ja oikean yliopiston maistereita.

Tekniikan maisteri asentaa loppunäyössä kaapeliverkon digboksin toimintaan.

Suomen työmarkkinoilla on muun muassa raskaus- ja vanhemmuussyrjintää, ikäsyrjintää, paikoin sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää sekä ulkomaalaistaustaisia kohtaan tapahtuvaa syrjintää. Lisäksi jos olet ollut 6kk ja pidempään työttömänä, sekin vaikuttaa kielteisesti. Monesti vielä nämä tekijät risteävät ja vaikuttavat samanaikaisesti.

Suomessa on aika ankea suhtautuminen työntekijöihin. Viime aikoina erityisesti Orpon hallitus sekä mm. EK:n kaltaiset tahot ovat tätä puskeneet. Lisäksi työttömyys on ennätyskorkealla ja leikkaukset ovat kurittaneet erityisesti naisvaltaisia aloja. Toki yleisesti asenne työntekijöitä kohtaan on melko onneton. Ja kun kukaan ei tästä asenneilmapiiristä hyödy (paitsi he, joille työntekijöiden oikeudet ym. ovat este), ihmettelen miksi sitä jaksetaan ylläpitää sekä entisestään pahentaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa koulutetaan liikaa maistereita. Ei täällä ole töitä. Tekniikan maistereita ja oikean yliopiston maistereita.

En näe, että Suomen ongelma on "liikaa maistereita". Korkeakoulutus on keskeinen investointi mikä hyödyttää toki yksilöä, mutta ensisijassa yhteiskuntaa. Ongelma on, kuten toteat itsekin, liian vähän työtä ja työpaikkoja.  Suomi kun on kotimaiseen kysyntään painottuva valtio, ja tämä ulottuvuus on laiminlyöty viimeisten vuosien aikana talous- ja tuotantokysymyksiä arvioitaessa.