Uusperheen muodostaminen, kumpaan asuntoon muuttaa?
Millaisia kokemuksia teillä on, kun olette perustaneet uusperheen, jossa on jo kouluikäisiä lapsia? Kumman asuntoon olette muuttaneet ja millä perusteella vai oletteko ostaneet/vuokranneet uuden asunnon? Onko lasten täytynyt vaihtaa koulua muuton takia?
Itselläni on siis 2. luokalla oleva lapsi vuoroviikoin exän kanssa. Miesystäväni, joka on lapseton, asuu samalla paikkakunnalla reilun 10km päässä asunnoltani. Hän asuu omakotitalossa, johon olisi siinä mielessä helppo muuttaa, että se on niin tilava, että lapselleni olisi siinä myös oma huone. Toisaalta tällöin lapseni joko pitäisi vaihtaa koulua tai sitten koulumatka pitenisi reilusti niinä viikkoina, kun hän on luonani. Tai sitten miesystävän pitäisi muuttaa minuna asuntooni kerrostaloon. Helppoa olisi jos lapsi olisi niin pieni, että ei ole vielä aloittanut koulunkäyntiä tai jos lapsi kävisi vain viikonloppuisin isällään, mutta kouluikäinen on jo vähän sidottu siihen nykyiseen kouluun.
Millaisia ratkaisuja te olette tehneet ja olitteko tyytyväisiä valintaanne?
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
Helpoin on olla muuttamatta yhteen. Jos pakottava tarve on, ei tuo 10 km nyt mikään pitkä koulumatka ole. Kai teillä bussit kulkee?
Ja sitten se tärkein. Älä muuta miehen asuntoon vain maksaen kuluja vaan teette paperit siitä ja sun nimiin puolet.
eihän siinä ole sen asunnon omistajan kannalta mitään järkeä, jos se toinen osapuoli ei oikeasti ota hoitaakseen puolet lainasta eli ts. asuntoon muuttaja ostaa puolet asunnosta. Sitten jos tulee ero, niin osituksessa puolet asunnon arvosta kuuluu exälle, joka ei ole edes maksanut asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä asiassa vanhemmat erehtyy: luulevat lastensa puhuvan totta.
Mutta lapsi yrittää miellyttää vanhempiaan eikä kehtaa olla rehellinen varsinkin jos on jotain myllerrystä.
En ole edelleenkään sanonut niistä kurjista ja kipeistä asioista vanhemmilleni. Ne on niitä asioita mitä puhutaan ystäville, kumppaneille ja terapeuteille, mutta vanhempia halutaan suojella viimeiseen asti.
Jotkut siis luulevat että ei se ero haitannut lapsia, se hoidettiin niin hyvin tai ei se uusi puoliso haitannut, lapsi sanoi haluavansa vanhempien olevan onnellinen ja on niin kavereiden kanssa menossa koko ajan jo.
Yritän muistaa tämän sitten kun lapseni ovat aikuisia etteivät hekään tule olemaan kipeimmistä asioista rehellisiä minulle. Niin se vain menee.
Mutta se on varmaa että meillä ei käytetä päihteitä, ollaan sitouduttu parisuhteeseen ja perheeseen ja jos eri jostain syystä tulisi niin uusperhettä en perustaisi. Tällaisilla järkivalinnoilla toivottavasti lapset saavat mahdollisimman turvalliset alut elämiinsä.
minkä ikäiset lapset sinulla on?
"Toisaalta tällöin lapseni joko pitäisi vaihtaa koulua tai sitten koulumatka pitenisi reilusti niinä viikkoina, kun hän on luonani."
Jos vaihtaisi koulua niin silloin koulumatka pitäisi isän luona.
Neuvo: älä muuta yhteen. Uusperheet helvetistä. Aseta lapsesi 1. Elä lapsen ehdoilla. Asu yksin lapsesi kanssa. Tapailla voit miestä aina vapaaviikolla. Se riittää. Pitää riittää vastuullisella vanhemmalle! Siis puolet kuukaudesta. Olet hul_lu, jos asetat suhteesi/itsesi lapsen edelle. Onko vielä uusi mies kyseessä?
*Jos vaihtaisi koulua niin silloin koulumatka pitenisi isän luona.
Pitäkää asumisjärjestelyt nykyisellään niin pitkään, että lapsi muuttaa joko kokonaan pois kotoa tai sitten päätyy asumaan koko ajan jomman kumman vanhemman luona.
"Neuvo: älä muuta yhteen. Uusperheet helvetistä. Aseta lapsesi 1. Elä lapsen ehdoilla. Asu yksin lapsesi kanssa. Tapailla voit miestä aina vapaaviikolla. Se riittää. Pitää riittää vastuullisella vanhemmalle! Siis puolet kuukaudesta. Olet hul_lu, jos asetat suhteesi/itsesi lapsen edelle. Onko vielä uusi mies kyseessä? "
harvalle miehelle sopii se, että asutaan omissa asunnoissa. Moni haluaa elää samassa asunnossa, myös naiset.
Itse jouduin lapsena muutamia kertoja vaihtamaan koulua, koska muutettiin ja "lapset sopeutuvat".
Kokemusta myös siitä, kun asuu kaukana koulusta. Eli aamulla kyyti kouluun, koulupäivän päätyttyä kyyti odottamassa ja heti kotiin. Kaikki vähäisetkin kavereiden kanssa koulupäivän jälkeen hengailut oli siis sovittava reilusti etukäteen. Tarkoittaen siis aina sovittua kyläilyä jonkun luona, spontaani "jäädäänkö koulun pihalle leikkimään?" ei ollut vaihtoehto.
Näissä jäi lopulta ihan kiitettävästi ulkopuoliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse jouduin lapsena muutamia kertoja vaihtamaan koulua, koska muutettiin ja "lapset sopeutuvat".
Kokemusta myös siitä, kun asuu kaukana koulusta. Eli aamulla kyyti kouluun, koulupäivän päätyttyä kyyti odottamassa ja heti kotiin. Kaikki vähäisetkin kavereiden kanssa koulupäivän jälkeen hengailut oli siis sovittava reilusti etukäteen. Tarkoittaen siis aina sovittua kyläilyä jonkun luona, spontaani "jäädäänkö koulun pihalle leikkimään?" ei ollut vaihtoehto.
Näissä jäi lopulta ihan kiitettävästi ulkopuoliseksi.
jouduitko muuttamaan lapsuudessa usein siksi, koska vanhemmilla vaihtui työpaikka?
Vierailija kirjoitti:
"Neuvo: älä muuta yhteen. Uusperheet helvetistä. Aseta lapsesi 1. Elä lapsen ehdoilla. Asu yksin lapsesi kanssa. Tapailla voit miestä aina vapaaviikolla. Se riittää. Pitää riittää vastuullisella vanhemmalle! Siis puolet kuukaudesta. Olet hul_lu, jos asetat suhteesi/itsesi lapsen edelle. Onko vielä uusi mies kyseessä? "
harvalle miehelle sopii se, että asutaan omissa asunnoissa. Moni haluaa elää samassa asunnossa, myös naiset.
Se ei sovi niille miehille, jotka tarvitsevat kodin-/lastenhoitaja tai jonkun maksamaan puolet asuinkuluista tai jotka ovat läheisriippuvaisia (koskee myös naisia). Normaalille itsenäiselle henkisesti kypsälle ihmiselle eri asunnot käy. Toisen luona voi silti viettää aikaa niin paljon kuin lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Neuvo: älä muuta yhteen. Uusperheet helvetistä. Aseta lapsesi 1. Elä lapsen ehdoilla. Asu yksin lapsesi kanssa. Tapailla voit miestä aina vapaaviikolla. Se riittää. Pitää riittää vastuullisella vanhemmalle! Siis puolet kuukaudesta. Olet hul_lu, jos asetat suhteesi/itsesi lapsen edelle. Onko vielä uusi mies kyseessä? "
harvalle miehelle sopii se, että asutaan omissa asunnoissa. Moni haluaa elää samassa asunnossa, myös naiset.
Se ei sovi niille miehille, jotka tarvitsevat kodin-/lastenhoitaja tai jonkun maksamaan puolet asuinkuluista tai jotka ovat läheisriippuvaisia (koskee myös naisia). Normaalille itsenäiselle henkisesti kypsälle ihmiselle eri asunnot käy. Toisen luona voi silti viettää aikaa niin paljon kuin lystää.
Olen samoilla linjoilla kanssasi. Johan sitä vaikka sanotaan 35+ iässä monella on jo omistusasunnot, niin hirvee urakka lähteä myymään sitä omaa asuntoa/vuokraamaan tuntemattomalle ihmisille, varsinkin jos ei edes ole rahasta kiinni, että haluaisi jakaa kuluja.
Yhdessä asiassa vanhemmat erehtyy: luulevat lastensa puhuvan totta.
Mutta lapsi yrittää miellyttää vanhempiaan eikä kehtaa olla rehellinen varsinkin jos on jotain myllerrystä.
En ole edelleenkään sanonut niistä kurjista ja kipeistä asioista vanhemmilleni. Ne on niitä asioita mitä puhutaan ystäville, kumppaneille ja terapeuteille, mutta vanhempia halutaan suojella viimeiseen asti.
Jotkut siis luulevat että ei se ero haitannut lapsia, se hoidettiin niin hyvin tai ei se uusi puoliso haitannut, lapsi sanoi haluavansa vanhempien olevan onnellinen ja on niin kavereiden kanssa menossa koko ajan jo.
Yritän muistaa tämän sitten kun lapseni ovat aikuisia etteivät hekään tule olemaan kipeimmistä asioista rehellisiä minulle. Niin se vain menee.
Mutta se on varmaa että meillä ei käytetä päihteitä, ollaan sitouduttu parisuhteeseen ja perheeseen ja jos eri jostain syystä tulisi niin uusperhettä en perustaisi. Tällaisilla järkivalinnoilla toivottavasti lapset saavat mahdollisimman turvalliset alut elämiinsä.