Miten kauan kestää selviytyä yllätyserosta?
Kolme viikkoa sitten mies tunnusti painostettuna sivusuhteen. Eikä olla sen jälkeen nähty. Asumme eri asunnoissa vaikka meillä on usean vuoden suhde. Nyt olen yrittänyt ymmärtää miksi tässä kävi näin. Ja miten ihmeessä selviän tästä. Tällä hetkellä nukkuminen ja syöminen ovat vaikeita asioita, saati sitten muut tavallisen arjen asiat. Kertokaa miten kauan teillä meni saada elämä raitelleen yllätyseron jälkeen.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ette ole nähneet, eikö tarvinnut edes omia tavaroita ottaa puolin ja toisin toisen asunnosta? Vai oliko teillä ihan kaikki omat tavarat omissa asunnoissa? Uskoisin omalta kohdalta, että olisin täpinöissäni nyt taas vapailla markkinoilla.
Tavara-asia on tekemättä. En ole pystynyt. Enkä varmasti ihan vähään aikaan pysty. Enkä kaipaa mitään niitä tavaroita mitä siellä on.
Oletko ihan varma että mies puhui totta jos painostit? Ehkä vain sanoi niin, että lopetat painostamisen ja hän sai tilaa hengittää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan varma että mies puhui totta jos painostit? Ehkä vain sanoi niin, että lopetat painostamisen ja hän sai tilaa hengittää.
Olen varma. Ennen painostusta miehen käytöksessä tapahtui muutoksia ja aloin epäileen että jotain on vialla. En todellakaan epäillyt pettämistä, vaan kyselin kaikkea muuta ensin ja mies kielsi kaiken kunnes suustani lipsahti, että ootko pettänyt mua. Ja miehen olemus vastasi. Siitä vyyhti alkoi purkaaantua.
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta tai muutama
Oliko mukava kuulla tarkemmin miten selviytyminen eteni
Miksi itseäsi kiusaat? Ei se ole sun syy.
Mulla aikoinaan, vieläpä yhteisen talon oston kynnyksellä, mies ilmoittikin että hänestä meidän pitäisikin erota kun häntä ahdistaa (sitoutumiskammo). Tuo oli niin julmasti tehty etten ottanut enää takaisin vaikka myöhemmin sitä mankuikin. Varmaan vuosi meni pahimmasta selviytyessä, onneksi oli ja on ystäviä joille sai vuodattaa niin palkon ja kauan että heidän lisäksi itsekin lopulta kyllästyin omaan valitukseeni! Olen pahoillani puolestasi, mutta sinäkin selviät, aika parantaa haavat, niin klisee kuin se onkin :)
Riippuu ihan siitä kuinka tärkeä ja läheinen suhde oli ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta tai muutama
Oliko mukava kuulla tarkemmin miten selviytyminen eteni
Välillä vanha suola janotti mutta vähitellen pääsin asiasta yli ja eteenpäin
Vierailija kirjoitti:
Miksi itseäsi kiusaat? Ei se ole sun syy.
Voisin ihan maksaa siitä, että pystyisin jatkaamaan elämääni ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. En kiusaa itseäni tarkoituksella. Osa minusta haluaa ymmärtää mitä tapahtui. Osa on yrittää jatkaa elämää. Ja nyt erityisesti kaipaisin niitä tarinoita siitä miten se jatkaminen onnistui ja kauan siinä meni. Tällä hetkellä itsellä on vaikea ymmärtää miten tästä selviytyä.
Mitä selviämistä siinä on, uusi suunta ja elämä jatkuu. Mitä sitä perään murehtimaan.
M43
En ole vieläkään päässyt yli.
18 vuoden avioliitto ja mies jätti toisen naisen takia puskista.
Tästä on jo viisi vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan siitä kuinka tärkeä ja läheinen suhde oli ollut.
Niin, tätä pelkäänkin. Tämä itselle neljäs ero. Ja tämä monta kertaa vaikeampaa kuin nuo kolme muuta yhteensä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä selviämistä siinä on, uusi suunta ja elämä jatkuu. Mitä sitä perään murehtimaan.
M43
Valitettavasti olen herkempi, enkä pysty ajattelemaan noi suoraviivaisesti. Toisaalta haluan myös oppia virheistä ja kasvaa ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
En ole vieläkään päässyt yli.
18 vuoden avioliitto ja mies jätti toisen naisen takia puskista.
Tästä on jo viisi vuotta aikaa.
Tuntuu puolestasi pahalta. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Kolme ja puoli vuotta on mennyt, mutten oikein vieläkään ole päässyt sen yli. Olemme asuneet omissa kodeissamne koko ajan. Vaikka mies itse asian minulle kertoi ja esitti samalla eroa, ei hän kuitenkaan kertonut naisesta edes nimeä. Jonkin verran tilanne helpottui, kun sain omia teitäni hänen henkilöllisyytensä selville ja sitä kautta selvitin myös taustoja. Aloin ymmärtää tapahtunutta, vaikken sitä hyväksynytkään. Tiedän nyt, mikä minussa ja käytöksessäni ärsyttää. Miehen suhde päättyi yllättäen pian sen jälkeen, kun oli asiasta minulle kertonut. Hän on ilmaissut halunsa jatkaa kanssani, mutta itse epäröin aika laillakin tuon kaiken jälkeen. Olisin hätävara, second best.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi itseäsi kiusaat? Ei se ole sun syy.
Voisin ihan maksaa siitä, että pystyisin jatkaamaan elämääni ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. En kiusaa itseäni tarkoituksella. Osa minusta haluaa ymmärtää mitä tapahtui. Osa on yrittää jatkaa elämää. Ja nyt erityisesti kaipaisin niitä tarinoita siitä miten se jatkaminen onnistui ja kauan siinä meni. Tällä hetkellä itsellä on vaikea ymmärtää miten tästä selviytyä.
Moni ajattelee, että pelkkä ajan kuluminen ei riitä, vaan vaikeat asiat vaativat aktiivista suremista tai terapiaa
Ette ole nähneet, eikö tarvinnut edes omia tavaroita ottaa puolin ja toisin toisen asunnosta? Vai oliko teillä ihan kaikki omat tavarat omissa asunnoissa? Uskoisin omalta kohdalta, että olisin täpinöissäni nyt taas vapailla markkinoilla.