Milloin mielisairauksista voidaan puhua yhtä avoimesti kuin muistakin sairauksista?

Siihen on valitettavasti vielä pitkä matka.

Mielisairaat eivät halua totuutta itsestään esille.

Ei koskaan. 

Onhan niistä puhuttu, ihan mediassakin, nyt eivät ehdi kun pitää haukkua poliisia.

Puhu pois.

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Suomessa mielisairaat on kerätty tiettyihin paikkoihin. Mm. Pasilaan ja Vantaalla Jokiniemenkadulle.

Trump maga joukkioineen on kuin hullujenhuoneelta karanneita, pääjehuna patologinen valehtelija paroni von münchausen Trump apinalaumoineen, lääkkeet jääneet ottamatta tai vaihdettu joihinkin toisiin drugseihin...

Tarvitsemmeko tämän kummempia esityksiä täyshullujen mielisairaiden friikkisirkuksista?

Vierailija kirjoitti:

Siihen on valitettavasti vielä pitkä matka.

Pahaa pelkään, että olet oikeassa. Sama tosin koskee kaikkia sellaisia vakeuksia javhankaluuksia, jotka eivät näy välittömästi ensi vilkaisulla päältä päin.

Tämän vuoksi lienee jatkossakin heitä, joille lyhytkasvuisuus tai kaljuusäntuminen on huonon ravitsemuksen ja väärien elintapojen seurausta.

Lukihäiriö laiskuuttabkun ei viitsi opetella kunnolla lukemaan. Puhumisen vaikeudet, kuten (ns) r ja s vuat tyhmien vanhempien syytä mikseivät opettaneet puhumaan niin kuin muut   

Sunkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Kyllä ainakin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja vakavasta masennuksesta puhutaan avoimemmin kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Kyllä ainakin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja vakavasta masennuksesta puhutaan avoimemmin kuin ennen.

Mutta skitsofreniasta ei todellakaan. On niin leimaava, että avoimuus mielenterveysongelmista on kaukana vielä 2020-luvulla.

Kyllä niistä nykyään puhutaan aivan yhtä avoimesti. On mielinauhoja aivan siinä missä syöpään roosanauhoja. Somessa moni tuo esiin omia mielenterveysongelmia. Julkkikset kertoo näistä nykyään myös avoimesti. Lääkärit tunnistaa nykyään hyvin näitä sairauksia. Neuvolassa kartoitetaan odottavien äitien mielentilaa, oppilaitoksissa opiskelijoiden terveydenhuolto tutkii ja hoitaa myös mielenterveysongelmia. Terveysasemalla on mielenterveys päivystyksiä, ilman lähetteitä ja ajanvarausta. Tosin hoidonsaatavuus on julkisella sektorilla huonoa, mutta sitä se nykyään on sairaudesta riippumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Kyllä ainakin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja vakavasta masennuksesta puhutaan avoimemmin kuin ennen.

Mutta skitsofreniasta ei todellakaan. On niin leimaava, että avoimuus mielenterveysongelmista on kaukana vielä 2020-luvulla.

Kyllä tästäkin jo puhutaan paljon avoimesti ja se ei ole yhtään sen leimaavampi diagnoosi kuin kaksari, tietysti sairautena elämää enemmän kuormittava ja monesti tuolla diagnoosilla ollaan eläkkeellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Kyllä ainakin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja vakavasta masennuksesta puhutaan avoimemmin kuin ennen.

Mutta skitsofreniasta ei todellakaan. On niin leimaava, että avoimuus mielenterveysongelmista on kaukana vielä 2020-luvulla.

https://yle.fi/a/3-6825718

Tässäkin hyvä artikkeli aiheesta vaikka onkin vuodelta 2013, josta voidaan myös todeta että hyvin mielenterveysongelmia tuodaan nykyään esille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niistä nykyään jo puhutaankin.

Ainoastaan lievempään päähän kuuluvista. 

Kyllä ainakin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja vakavasta masennuksesta puhutaan avoimemmin kuin ennen.

Mutta skitsofreniasta ei todellakaan. On niin leimaava, että avoimuus mielenterveysongelmista on kaukana vielä 2020-luvulla.

Joo, siitä ei todellakaan puhuta, eikä monesta muustakaan leimaavasta sairaudesta tai häiriöstä. Mutta silti on edistytty siinä, että avoimemmin voidaan puhua sellaisista mielenterveysongelmista, jotka eivät pelota ihmisiä yhtä paljon. Toivottavasti myös esimerkiksi skitsofreniasta uskalletaan puhua avoimemmin jonain päivänä. Ei ole ihmisen vika, jos sairastuu.

Vierailija kirjoitti:

Mielisairaat eivät halua totuutta itsestään esille.

Ei niistä ole pakko puhua henkilökohtaisella tasolla.

Itselläni on paranoidisen skitsofrenian diagnoosi ja olen sen takia pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä.

En koskaan kerro sairaudestani kenellekään random ihmiselle jonka tapaan vaan esitän olevani normaali ja minulla on toimivaksi todettu yhtenäinen ja aukoton peitetarina siitä mitä teen työkseni jos asia tulee puheeksi. Olen kokenut että rehellisyys tässä asiassa on sosiaalinen itsemurha joten teen tämän ihan sen takia että en itse pilaisi omia mahdollisuuksiani päästä elämässä eteenpäin. Osaan maskata ja esittää normaalia kun on tarve, en usko että suurin osa kanssani tekemissä olevista uusista ihmisistä tajuaa että minussa on jotain vikaa. Rehellisyyden säästän läheisilleni, vertaistukiryhmään ja terapiaan. 

Missä niistä EI puhuttaisi jatkuvasti ja avoimesti?!