Kuinka usein ajattelet kuolemaa?

Puhu sinä vaan omasta puolestasi. Jotkut kato elävät ikuisesti...

Niin usein ja niin paljon, että on vaikea keskittyä mihinkään muuhun. En jaksaisi elää.

Mee hoitoon!

Aika usein kun moni läheinen on kuollut, minua nuorempiakin. Niin monet hautajaiset - viimeksi pari kk sitten yllättäen. Hoitotahto on tehty, testamentti ei vaikka pitäisi tehdä. 

Kuolema ei pelota mitta toivoisi ettei joudu kitumaan. n66

Nyt ollut mielessä enemmän koska äitini vasta kuoli ja mun suunniteltava hautakiveä

Abaut kerran kahdessa kahdessa kuukaudessa, kun suihkutan kämppään Raidia jotta ötökät pysyvät poissa. Saatan ajatella liikaa kuolemaa, mutta en ole nähnyt paljon ötököitäkään.

En ole laskenut.

Aina silloin kun on sydämen sykkeen väliin jäämisiä. Joskus niitä tulee monta peräkkäin. Tuntuu kuin sydän lopettaisi toimintansa.

Lähinnä silloin, kun joku läheinen on kuollut. Oma kuolema ei huoleta.

Viikoittain. Hoidan työkseni syöpäpotilaita, joten kuolema ja siitä puhuminen tukevat vastaan usein. 

Hyvin usein.  Lähiomaisia ja ystäviä kuollut sairauksiin viime vuosina paljon, ajattelen heitä oikeastaan päivittäin koska tunnen menettäneeni elämän perustan ja ilon. 

Päivittäin.

No nyt kun menit kysymään.

Sillon tällöin ja aina kun päivitän listaa jossa on kuoleman varalta tarvittavat asiat, kuten esim. ohjeet sähköpostitilin lakkauttamiseen jne..

Siis omaa kuolemaako?

Silloin tällöin. En pelkää kuolemaa. Lähipiirissä ja tuttavissa monta äkillistä ja hidasta kuolemaa. Olen hyväksynyt, että mitä vaan voi tapahtua. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on kohdannut kuolemaa. N 57

Kyllä säännöllisesti paukahtaa mieleen, että mitä jos nyt kuolisin, miten kissat pärjäisivät, kuinka kauan kestäisi, että kukaan havahtuisi, että missä olen. Yksi päivä tämä juuri tuli mieleen kotona, kun yhtäkkiä vihlaisi päästä todella kovaa ja korvat meni lukkoon ja päässä heitti. Meni heti ohi, mutta kyllä taas tuli mieleen nuo asiat.